4.7 Isosätkin (Järvisätkin)

Puhdasvetisten järvien tunnusmerkki, kasvi joka viihtyy samoissa paikoissa kuin uimaritkin. Mökkiläisten iloksi kaunis valkeakukkainen Isosätkin.

Isosätkin



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Vesikasvi.


- Korkeus: 10–250 cm. Varsi vaaleankellertävä–vihreä, yläosaa lukuun ottamatta niukkahaarainen, 2–4 mm paksu.


- Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen ja terälehtien tyveltä keltainen, tav. 1–2 cm leveä; terälehtiä viisi, 8–15 mm pitkiä ja toisiaan koskettavia (ssp. peltatus) tai 6–10 mm pitkiä, eivätkä toisiaan koskettavia (ssp. baudotii). Mesikuopat terälehtien tyvellä päärynämäisiä (ssp. peltatus) tai sirppimäisiä (ssp. baudotii). Verholehtiä 4–5, usein sinikärkisiä. Heteitä 15–30. Emiö erilehtinen, emejä 30–40. Kukat yksittäin lehtiä vastapäätä, pitkäperäisiä, vedenpinnan yläpuolella.


- Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Uposlehtien lapa 3–5 kertaa liuskainen, liuskat rihmamaisia, jäykähköjä–veltohkoja. Välimuotolehdet melko harvinaisia. Kelluslehtien lapa munuaismainen–pyöreähkö, 3–5-liuskainen, sivuliuskat keskiliuskaa leveämpiä (ssp. peltatus) tai lähes samanlevyisiä (ssp. baudotii), reuna vähähampainen. Kelluslehdet voivat puuttua (etenkin ssp. baudotii).


- Hedelmä: Nuorena harvakarvainen, vanhemmiten kalju, kurttupintainen, siipipalteeton (ssp. peltatus) tai siipipalteinen (ssp. baudotii), 1,1–1,2 mm pitkä pähkylä. Pähkylöitä useita yhdessä.


- Kasvupaikka: Kovapohjaiset merenrannat, Ahvenanmaalla rehevät järvet, Manner-Suomen kirkasvetiset joet ja järvet.


- Kukinta-aika: Kesä–syyskuu.

1.7 Niittyleinikki

Niittyjä koristaa keltaisine kukkimerineen niittyleinikki. Tuttu näky lähes kaikkialla.

Niittyleinikki



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko lyhyt, pystyhkö.


- Korkeus: 5–100 cm. Varsi pysty, monihaarainen, karvainen.


- Kukka: Teriö säteittäinen, kullankeltainen, 12–25 mm leveä; terälehtiä 5, verholehtiä pidempiä. Verholehtiä 5, teriönmyötäisiä, karvaisia. Kukkapohjus kalju. Heteitä monta. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukinto harsu, viuhkomainen, 1–20-kukkainen, kukkaperät sileitä.


- Lehdet: Kierteisesti, tyvilehdet pitkä–lyhytruotisia, varsilehdet lähes ruodittomia. Tyvilehtien lapa pyöreähkö, 3–5(–9)-liuskainen, liuskat vaihtelevasti toistamiseen liuskaisia–hampaisia, teräväkärkisiä. Varsilehtien lapa 3-liuskainen, liuskat ehyitä–epäsäännöllisesti isohampaisia.


- Hedelmä: Kalju, 2–3,5 mm pitkä pähkylä, kärjessä 0,2–0,8 mm pitkä, suora–käyrä ota. Pähkylöitä useita yhdessä.


- Kasvupaikka: Niityt, tienvarret, pientareet, pihat, tuoreet metsät, lehdot, korvet, jokivarret, järvenrannat, tunturiniityt.


- Kukinta: Kesä–syyskuu.

30.5 Kevätleinikit

Näitä kasveja on näkynyt vähän kaikkialla pihapiirissä ja metsänreunoillakin.Oli ensimmäisiä kukkia joka alkoi kukkimaan. Leinikin kukka on n. 1-2cm halkaisijaltaan ja usein osa terälehdistä on epämuodostuneita tai erinäköisiä kuin muut.

Kevätleinikki

• Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
• Korkeus: 30–50 cm. Varsia 1–5, pystyjä, yleensä haaroittuneita, kaljuja–hiukan karvaisia. Tyvellä ei lavattomia lehtituppia.
• Kukka: Teriö säteittäinen, keltainen, tav. 10–20 mm leveä; terälehtiä yleensä 5, yleensä verholehtiä pidempiä, usein vaillinaisesti kehittyneitä, keskenään erikokoisia. Verholehtiä 5, karvaisia. Kukkapohjus 2–9 mm pitkä, kalju–karvainen. Heteitä monta. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukinto harsu viuhko, kukkaperät sileitä.
• Lehdet: Kierteisesti, tyvilehtiä 1–10, pitkäruotisia, varsilehdet lähes ruodittomia. Tyvilehtien lapa munuaismainen–pyöreähkö, yleensä kalju, herttatyvinen, 3–5-liuskainen, liuskat edelleen liuskaisia–hampaisia. Varsilehtien lapa tyveen asti liuskoittunut, liuskat kapean tasasoukkia, ehytlaitaisia (harvoin epäsäännöllisen hampaisia).
• Hedelmä: Tiheäkarvainen pähkylä, kärjessä yleensä 0,4–1,8 mm pitkä ota. Pähkylöitä useita yhdessä.
• Kasvupaikka: Kosteat ja rehevät niityt, pellonpientareet, lehdot, lehtimetsät, rantalehdot ja -lepikot, puistot, pientareet, laitumet, rannat.
• Kukinta: Touko–kesäkuu.