13.8 Lillukka

Lillukka

Kuhasalosta tuorekangasmetsässä näkyi lillukoita. 

• Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Varret 2-vuotisia, kuolevat kukinnan jälkeen. Juurakollinen.
• Korkeus: 10–35 cm. Rönsyt jopa useita metriä pitkiä. Varsi karhea, harvakseen hentopiikkinen.
• Kukka: Teriö säteittäinen, valkeahko, terälehtiä tav. 5, kapeita, 3–5 mm pitkiä. Verholehtiä 5. Heteitä paljon. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukinto 3–15-kukkainen huiskilo.
• Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Lapa sormilehdykkäinen, 3-lehdykkäinen. Lehdykät puikeita–soikeita, päätölehdykkä ruodillinen, sivulehdykät epäsymmetrisiä, kaikki lehdykät kaksoissahalaitaisia.
• Hedelmä: Kirkkaanpunainen, kiiltävä, hapahko kerrannaisluumarja.
• Kasvupaikka: Lehdot, tuoreet kangasmetsät, harjut, kallioiset ja kiviset rinnemetsät, niityt, pientareet.
• Kukinta: Kesäkuu.

16.6 Lakka

Muurain, lakka, hilla. Rakkaalla marjalla on monta nimeä. Reposuolla lakka kukki komeana, joten pitääpä syksymmällä käydä lenkki uudestaan :P

Lakka





- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko rönsymäinen, puutunut.


- Korkeus: 10–25 cm. Varsi 2-lehtinen.


- Kukka: Kasvi 2-kotinen (hede- ja emikukat eri yksilöissä). Teriö säteittäinen, valkoinen, 2–3 cm leveä; terälehtiä 5, lanttokärkisiä. Verholehtiä 5. Hedekukka: heteitä paljon, emiö surkastunut. Emikukka: emiö erilehtinen, emejä useita, heteet surkastuneet. Kukat yksittäin.


- Lehdet: Kierteisesti, melko pitkäruotisia, korvakkeellisia. Lapa pyöreähkö–munuaismainen, matalaan 5–7-liuskainen, hammaslaitainen, poimuinen ja usein myös kurttuinen, varsinkin alapinnaltaan karvainen, keltanystyinen.


- Hedelmä: Aluksi punainen, kypsänä keltainen, mehevä, tuoksuva kerrannaisluumarja.


- Kasvupaikka: Korvet, rämeet, rahkanevat, aapasoiden jänteet, soistuvat kankaat, turvekankaat, kalliosoistumat.


- Kukinta: Kesäkuu.

12.6 Puolukka

Rauanvaaralla puolukat kukkivat komeasti!

Puolukka



- Kasvumuoto: Monivuotinen varpu. Juurakollinen.


- Korkeus: 5–30 cm. Varsi koheneva–pysty, niukkahaarainen, puutunut, karvainen.


- Kukka: Teriö ruukkumainen, valkoinen–punertava, 5–8 mm pitkä, yhdislehtinen, 4-liuskainen. Verholehtiä 4. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen, kukasta esiintyöntyvä. Heteitä 4 tai 8. Kukinto lyhyt, tiheä latvaterttu; kukat nuokkuvia.


- Lehdet: Kierteisesti, lyhytruotisia, talvehtivia. Lapa leveänsoikea–vastapuikea, suipohko–lanttokärkinen, nahkea, päältä tummanvihreä ja kiiltävä, alta vaaleanvihreä ja tummapilkkuinen, sivusuonet selvästi erottuvat.


- Hedelmä: Pallomainen, 5–8 mm pitkä, punainen, kiiltävä, mehevä, makea, hapahko marja.


- Kasvupaikka: Kuivat, tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, korvet, rämeet, kalliot, tunturikankaat, pellonpientareet, tienvarret.


- Kukinta: Kesä–heinä(–elokuu).

12.6 Kalliokielo

Lenkki Raunvaaran komeissa maisemissa ja eteen tuli tällainen kielo, jonkalaista en ennen ollut huomannutkaan.

Kalliokielo



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko tanakka, haarova.

- Korkeus: 20–40 cm. Varsi haaraton, tav. kaareva, särmikäs, uurteinen, alaosasta punertava.

- Kukka: Kehä kellomainen–torvimainen, valkoinen–vihertävä, 12–25 mm pitkä, yhdislehtinen, 6-liuskainen, keskeltä kuroutumaton (ei kapeampi niinkuin lehtokielolla). Heteitä 6. Emiö yhdislehtinen,1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukat lehtihangoissa 1(–2) kpl:n ryhmissä, nuokkuvia, melko pitkäperäisiä, vaniljantuoksuisia.

- Lehdet: Kierteisesti (vuorottain 2 rivinä), ruodittomia. Lapa kapeanpuikea–suikea, ehytlaitainen, silposuoninen, poimuton, alta sinivihreä. Tyvi tuppimainen.

- Hedelmä: Sinimusta, vahapeitteinen, 8–12 mm leveä marja.

- Kasvupaikka: Kalliot, kivikot, kiviset mäet, harjumetsät, lehdot, lehtimetsät, lettokorvet.

- Kukinta: Touko–kesäkuu.

6.6 Ahomansikka

Ensimmäiset Ahomansikan eli kansanomaisemmin ilmaistuna metsämansikan kukat löytyivät tänään läheltä joen rantaa kuusimetsän reunalta.

Ahomansikka



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Rönsyllinen.
- Korkeus: 5–20 cm, rönsyt jopa 2 m pitkiä. Varren karvat yläviistoja–siirottavia.
- Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen, 12–18 mm leveä; terälehtiä 5, melkein pyöreitä, toisiaan koskettavia tai laidoiltaan toisia peittäviä, 4–6 mm pitkiä. Verhiö 5-liuskainen; ulkoverhiöllinen. Heteitä 20. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukkapohjus kalju. Kukinto harsu viuhko.
- Lehdet: Tyviruusukkeena, melko pitkäruotisia. Lapa sormilehdykkäinen, 3-lehdykkäinen. Lehdykät soikeita–vinoneliömäisiä, kiilatyvisiä, hammaslaitaisia, molemmin puolin pinnanmyötäisesti harvakarvaisia. Kaikki laidan hampaat suunnilleen samankokoisia.
- Hedelmä: Punainen, mehevä, kiiltävä, helposti kannastaan irtoava, 0,5–1 cm pitkä pohjusmarja, pienet pähkylät kaikkialla marjan pinnalla; verholehdet hedelmävaiheessa alaspäiset–siirottavat.
- Kasvupaikka: Ahot, laitumet, pientareet, niityt, metsänreunat, kalliokedot, lehto- ja harjumetsät, hakkuuaukeat.
- Kukinta: Kesä–heinäkuu.

22.5 Mustikka

Kolmas laji, jonka löysin metsässä kukkivana on mustikka. Mustikkaa riitti ainakin kukkien perusteella sitä tulee tänä vuonna ihan reippaastikin.Mehiläiset olivat liikkeellä mustikoiden ympärillä, joten pölytys oli siis täydessä käynnissä.

Mustikka


Kasvumuoto: Monivuotinen varpu. Juurakollinen.


Korkeus: 10–40 cm. Varsi pysty, runsashaarainen, puutunut, vanhat varret liereitä, ruskeita, nuoret särmikkäitä, vihreitä, kaljuja.


Kukka: Teriö leveän ruukkumainen, vihertävänkellertävä–punertava, 4–6 mm pitkä, yhdislehtinen, matalaan 4–5-liuskainen. Verhiö hyvin matalaan 5-liuskainen. Heteitä 4 tai 8. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukat yksittäin lehtihangoissa.


Lehdet: Kierteisesti, lyhytruotisia, talveksi varisevia. Lapa soikea–puikea, suippo, hienosahainen, puhtaanvihreä, himmeäkiiltoinen.


Hedelmä: Pallomainen, 6–8 mm leveä, tummansininen ja vahapeitteinen tai musta ja kiiltävä, harvoin likaisenvalkoinen, sisältä tummansininen, mehukas marja.


Kasvupaikka: Tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät ja korvet, myös kuivat kangasmetsät ja tunturikankaat


Kukinta: Touko–heinäkuu.