16.6 Vehka

Ketunlenkin varrelta tuli bongattua myöskin Vehka. Kaikilta osin myrkylline, mutta keittäessä myrkyt häviää ja sen juurakkoja on käytetty pula-aikoina jopa hätäravintona. Kukka ei ole kummoinen, mutta sen valkoinen tukilehti on komea. Vehkoja ei kaikkialla näe vaan sen näkemiseen tarvitsee nähdä hieman vaivaa.

Vehka

- Heimo: Vehkakasvit – Araceae

- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko lähes vaakasuora, suikertava, paksu. Usein laajoja kasvustoja muodostava.

- Korkeus: 10–25 cm. Varsi pehmeä.

- Kukka: Kehä surkastunut, kukka säteittäinen, n. 5 mm leveä. Heteitä tav. 6. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukinto tiheä, runsaskukkainen 2–3 cm pitkä puikelo; alaosassa 2-neuvoisia kukkia, yläosassa 1-neuvoisia hedekukkia. Kukinnon tukilehti valkoinen, ulkopinnalta vihertävä, puikea, pitkäkärkinen.

- Lehdet: Tyvellä kierteisesti, pitkäruotisia. Tyvi tuppimainen. Lapa puikea, herttatyvinen, ehytlaitainen, kalju, kiiltävä.

- Hedelmä: Punainen, kulmikas, mehevä n. 5 mm leveä marja.

- Kasvupaikka: Korvet, luhtasuot, puronvarret, ojat, hetteiköt, mutaisten lampien rannat.

Kukinta: Kesä–heinäkuu.