1.7 Suo-ohdake

Niityillä kohoaa ihmisten pituisia piikkisiä varsia joiden päässä kasvaa punaisia piikikkäitä kukkia. Ohdake lajeista kyseessä on suo-ohdake.

Suo-ohdake



- Kasvumuoto: 2-vuotinen tai kerran kukkiva monivuotinen ruoho.


- Korkeus: 50–200 cm. Varsi haaraton–ylhäältä haarova, siipipalteinen, piikkinen, uurteinen, harvakseen seittikarvainen, tav. tummanpunertava.


- Kukka: Kukat muodostavat 1–1,5 cm pitkiä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön laitakukat puuttuvat; kehräkukat aniliininpunaisia–tumman sinipunaisia. (harvoin valkoisia tai vaaleanpunaisia), torvimaisia. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehto puolipallomainen, kehtosuomut pystyjä, kärjestä lyhytpiikkisiä, punaruskeita. Mykeröt tiiviinä, terttumaisina 2–8 mykerön ryhminä.


- Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia–ruodittomia, johteisia, ruodit palteisia, tyvilehtien ruotien palteet piikkireunaisia. Lapa suikea, teräväkärkinen, pariliuskainen, jäykkä, ohutpiikkinen, päältä harvaan villakarvainen, tummanvihreä, alta seitti- ja hapsikarvainen, vaaleanvihreä.


- Hedelmä: Soikea, litteähkö, sileä, kiiltävä, 3–4 mm pitkä pähkylä, jonka kärjessä rengaspaksunnos ja sulkahaivenia.


- Kasvupaikka: Kosteat niityt, laitumet, viljelysmaat, kesannot, ojanvarret, rannat, kallioaltaat, lähteiköt, viidat, rehevät suot.


- Kukinta: Heinä–syyskuu.

1.7 Päivänkakkara

Rakastaa, ei rakasta, rakastaa... Tienvarsille ja niittyjen reunoille on alkanut kasvaa taas iloisesti kukkiva päivänkakkara valkoisine terälehtineen ja keltaisine sisuksineen.

Päivänkakkara



- Kasvumuoto: Monivuotinen (harvoin 2-vuotinen) ruoho. Juurakollinen, kasvustoja muodostava.


- Korkeus: 20–70 cm. Varsi haaraton–niukkahaarainen, karvainen–kalju.


- Kukka: Kukat muodostavat 2,5–6,5 cm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön laitakukat valkoisia, kielimäisiä, kärjestä epäselvästi 3-hampaisia; kehräkukat keltaisia, torvimaisia, pieniä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehtosuomuja 3 riviä, pyöreitä, kaljuja, ruskealaitaisia, kärjestä leveälti kalvoreunaisia. Mykeröt yksittäin tai harvoina huiskilomaisina ryhminä.


- Lehdet: Tyviruusukkeena ja varrella kierteisesti, alimmat pitkäruotisia, ylemmät lyhytruotisia–ruodittomia. Alempien lehtien lapa vastapuikea, pitkähampainen, harvakarvainen, ylempien puikea–suikea–vastapuikea, isohampainen.


- Hedelmä: Liereä, 10-harjuinen, vaaleanvihreä, n. 3 mm pitkä pähkylä, jonka kärjessä joskus matala kalvorengas.


- Kasvupaikka: Niityt, kedot, pellot, metsänreunat, pientareet, tienvarret, nurmikot. Myös koristekasvi.


- Kukinta: Kesä–syyskuu.

16.6 Raate

Käppäilemässä Lieksan Reposuolla Ketunlenkkiä (12km). Todella miellyttävä lenkki Suo-, Järvi-, Harju- ja Metsämaisemissa. Lähes puolet matkasta meni pitkospuita pitkin ja tuoksu oli huumaava. Monenlaista kukkaa tuli vastaan. Yksi kukista oli Raate, joka kasvaa vain kostemmissa paikoissa. Raateen kukka on nätti kun mikä. 

Raate

- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko pitkä ja paksu, suikertava tai kelluva.

- Korkeus: 20–40 cm. Varsi kalju.

- Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen, ulkopinnalta vaaleanpunertava, 14–16 mm leveä, yhdislehtinen, hieman suppilomainen, sisäpinnalta tiheään ripsikarvainen, 5-liuskainen, liuskat teräväkärkisiä, taakäänteisiä. Verhiö 5- (harvoin 6-)liuskainen. Heteitä 5, violetteja. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto terttu.

- 

Lehdet: Kierteisesti, pitkäruotisia, tav. vain 2–3 kpl. Lapa 3-lehdykkäinen, lehdykät ruodittomia, soikeita–vastapuikeita, ehytlaitaisia, kaljuja.

- Hedelmä: Pallomainen, 1-lokeroinen, monisiemeninen kota.

- Kasvupaikka: Vetiset korvet, nevat, suoallikot, ojat, umpeenkasvavien lampien ja järvien reunukset.

- Kukinta: Kesä–heinäkuu.

 

 

 

 

 

 

 

28.5 Viikon varrelta poimittuja.. Voikukka

Voikukka on kaikille tuttu jopa vihattu rikkaruoho, joka on levinnyt lähes kaikkialle ja kukkii komeasti auringon keltaisena auringonsäteineen. Voikukan lehtiä on käytetty monesit salaateissa. Voikukkaa on myös käytetty yleisesti yrttilääkinnässä ym. runsaan C- ja A-vitamiinipitoisuutensa vuoksi.

Voikukka

• Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Pääjuuri pystysuora, yleensä erittäin vahva.
• Korkeus: 10–50 cm. Usein monivartinen, varsi haaraton, lehdetön, ontto, pehmeä vana.
• Kukka: Kukat muodostavat n. 2–3 cm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön kukat keltaisia (laitimmaiset usein ulkopinnalta harmaa- tai punajuovaisia), kielimäisiä, kärjestä 5-hampaisia. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehtosuomuja 2 riviä, sisemmät samanpituisia, pystyjä, ulommat lyhyempiä, tav. siirottavia–alaspäisiä. Mykerö yksittäin vanan kärjessä.
• Lehdet: Tyviruusukkeena, ruodillisia–ruodittomia. Lapa tav. leveänsuikea–kapean vastapuikea (joskus tasasoukka), laita vaihtelevasti pariliuskainen (joskus lähes ehyt).
• Hedelmä: Kapeanvastapuikea, nystermäinen, 3–6 mm pitkä pähkylä, jonka kärjessä varren päässä hapsihaivenia.
• Kasvupaikka: Usein ihmistoiminnan piirissä, kuten niityillä, pientareilla ja joutomailla. Myös rannoilla ja kosteikoissa.
• Kukinta: Touko–heinäkuu.