4.7 Isosätkin (Järvisätkin)

Puhdasvetisten järvien tunnusmerkki, kasvi joka viihtyy samoissa paikoissa kuin uimaritkin. Mökkiläisten iloksi kaunis valkeakukkainen Isosätkin.

Isosätkin



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Vesikasvi.


- Korkeus: 10–250 cm. Varsi vaaleankellertävä–vihreä, yläosaa lukuun ottamatta niukkahaarainen, 2–4 mm paksu.


- Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen ja terälehtien tyveltä keltainen, tav. 1–2 cm leveä; terälehtiä viisi, 8–15 mm pitkiä ja toisiaan koskettavia (ssp. peltatus) tai 6–10 mm pitkiä, eivätkä toisiaan koskettavia (ssp. baudotii). Mesikuopat terälehtien tyvellä päärynämäisiä (ssp. peltatus) tai sirppimäisiä (ssp. baudotii). Verholehtiä 4–5, usein sinikärkisiä. Heteitä 15–30. Emiö erilehtinen, emejä 30–40. Kukat yksittäin lehtiä vastapäätä, pitkäperäisiä, vedenpinnan yläpuolella.


- Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Uposlehtien lapa 3–5 kertaa liuskainen, liuskat rihmamaisia, jäykähköjä–veltohkoja. Välimuotolehdet melko harvinaisia. Kelluslehtien lapa munuaismainen–pyöreähkö, 3–5-liuskainen, sivuliuskat keskiliuskaa leveämpiä (ssp. peltatus) tai lähes samanlevyisiä (ssp. baudotii), reuna vähähampainen. Kelluslehdet voivat puuttua (etenkin ssp. baudotii).


- Hedelmä: Nuorena harvakarvainen, vanhemmiten kalju, kurttupintainen, siipipalteeton (ssp. peltatus) tai siipipalteinen (ssp. baudotii), 1,1–1,2 mm pitkä pähkylä. Pähkylöitä useita yhdessä.


- Kasvupaikka: Kovapohjaiset merenrannat, Ahvenanmaalla rehevät järvet, Manner-Suomen kirkasvetiset joet ja järvet.


- Kukinta-aika: Kesä–syyskuu.