28.5 Maahumala

Ensiksi luulin tätä lajia joksikin orvokkilajiksi vähän samankaltaisen kukan takia, mutta kasvi osottautuikin maahumalaksi. Hyvänä tunnusmerkkinä on runsas ja levittäytynyt lehtien määrä ja lehtien hieno muoto.

Maahumala

• Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
• Korkeus: 5–30 cm, pintarönsyt jopa yli metrin. Varsi rento, juurehtiva, usein punertava, kukintohaarat kohenevia–pystyjä, 4-särmäisiä, lyhytkarvaisia.
• Kukka: Teriö vastakohtainen, sinipunainen–sininen, 10–23 mm pitkä, yhdislehtinen, 2-huulinen, pitkätorvinen. Ylähuuli lyhyt ja litteä; alahuuli 3-liuskainen, tummakuvioinen, keskiliuska lovipäinen. Verhiö lievästi 2-huulinen, 5-liuskainen, 15-suoninen. Heteitä 4, joista 2 lyhyttä, 2 pitkää. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukat kiehkuroina lehtihangoissa, usein toispuoleisesti. Joskus kukat pieniä, 1-neuvoisia emikukkia.
• Lehdet: Vastakkain, ruodillisia, talvehtivia. Lehtilapa lähes pyöreä–munuaismainen–leveän herttamainen, nyhälaitainen, usein hieman sinipunertava varsinkin alta, päältä harvakseltaan lyhytkarvainen, alta öljynystyinen. Kukintojen tukilehdet varsilehtien kaltaisia.
• Hedelmä: 4-lohkoinen lohkohedelmä. Hedelmykset (lohkot) liereitä, kellanruskeita, limautuvien karvojen peittämiä.
• Kasvupaikka: Lehtomaisissa metsissä ja pensaikoissa. Myös koristekasvi, viljelyjäänne ja -karkulainen pihoilla, puutarhoissa, pientareilla, joutomailla.
• Kukinta: Touko–kesäkuu.

Käytetty ennen humala-mausteena alkoholijuomissa sekä yrttinä.