28.5 Puna-ailakki

Melko korkealle kasvava kasvi, kaunis punakukkainen, kukka aika erikoinen. Tällainen löytyi heti maahumalan vierestä, tien penkoissa tätä kasvia näkyy paljonkin.

Puna-ailakki

 

• Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
• Korkeus: 20–60 cm. Varsi koheneva–pysty, haaraton–niukkahaarainen, pitkä- ja pehmeäkarvainen, yläosasta tummanpunainen.
• Kukka: Kasvi 2-kotinen (hede- ja emikukat eri yksilöissä). Teriö säteittäinen, punainen (harvoin valkoinen), n. 2–3 cm leveä; terälehtiä 5, kärjestä 2-liuskaisia. Teriön nielussa pieni, liuskainen lisäteriö. Verhiö yhdislehtinen, 5-liuskainen, pehmeä- ja nystykarvainen, hedekukissa kapea ja n. 10-suoninen, emikukissa tyveltä pullea ja n. 20-suoninen. Heteitä 10. Emiö yhdislehtinen ja 5-vartaloinen, 5-luottinen. Kukinto 3–20-kukkainen harsu huiskilo. Kukat tuoksuttomat.
• Lehdet: Vastakkain, tyvilehdet ja alimmat varsilehdet pitkäruotisia, ylimmät varsilehdet ruodittomia. Lapa puikeansoikea–vastapuikea, ehytlaitainen, pehmeäkarvainen.
• Hedelmä: Pyöreähkön tynnyrimäinen, kullanruskea, 9–14 mm pitkä, 10-liuskainen kota.
• Kasvupaikka: Merenranta- ja puronvarsilepikot, lehdot, lehtoniityt, joenvarret, metsänreunat, pihat, pientareet, joutomaat, tunturinjyrkänteet. Myös koristekasvi.
• Kukinta: Kesä–elokuu.

Ilmeisesti tänä vuonna kesä on etuajassa kun nämä alkoivat kukkimaan jo Toukokuun puolella.

28.5 Maahumala

Ensiksi luulin tätä lajia joksikin orvokkilajiksi vähän samankaltaisen kukan takia, mutta kasvi osottautuikin maahumalaksi. Hyvänä tunnusmerkkinä on runsas ja levittäytynyt lehtien määrä ja lehtien hieno muoto.

Maahumala

• Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
• Korkeus: 5–30 cm, pintarönsyt jopa yli metrin. Varsi rento, juurehtiva, usein punertava, kukintohaarat kohenevia–pystyjä, 4-särmäisiä, lyhytkarvaisia.
• Kukka: Teriö vastakohtainen, sinipunainen–sininen, 10–23 mm pitkä, yhdislehtinen, 2-huulinen, pitkätorvinen. Ylähuuli lyhyt ja litteä; alahuuli 3-liuskainen, tummakuvioinen, keskiliuska lovipäinen. Verhiö lievästi 2-huulinen, 5-liuskainen, 15-suoninen. Heteitä 4, joista 2 lyhyttä, 2 pitkää. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukat kiehkuroina lehtihangoissa, usein toispuoleisesti. Joskus kukat pieniä, 1-neuvoisia emikukkia.
• Lehdet: Vastakkain, ruodillisia, talvehtivia. Lehtilapa lähes pyöreä–munuaismainen–leveän herttamainen, nyhälaitainen, usein hieman sinipunertava varsinkin alta, päältä harvakseltaan lyhytkarvainen, alta öljynystyinen. Kukintojen tukilehdet varsilehtien kaltaisia.
• Hedelmä: 4-lohkoinen lohkohedelmä. Hedelmykset (lohkot) liereitä, kellanruskeita, limautuvien karvojen peittämiä.
• Kasvupaikka: Lehtomaisissa metsissä ja pensaikoissa. Myös koristekasvi, viljelyjäänne ja -karkulainen pihoilla, puutarhoissa, pientareilla, joutomailla.
• Kukinta: Touko–kesäkuu.

Käytetty ennen humala-mausteena alkoholijuomissa sekä yrttinä.

28.5 Piha/Metsä - Tuomi

Pihassa traktorin luona kukkii komeasti Tuomi. Tuomi on puu/pensas ja etenkin alkukesästä se kukkii komeasti valkoisine kukkineen.

Tuomi

• Kasvumuoto ja korkeus: Pensas tai puu. 2–12 m.
• Kukka: Melko pieni, 7–8 mm halkaisijaltaan, voimakastuoksuinen. Kehä 5-lukuinen, säteittäinen. Terälehdet valkoisia, viljellyissä kasveissa harvoin vaaleanpunaisia. Verhiönliuskat lyhyitä, kolmiomaisia. Heteitä yli 20, emiö 1-lukuinen. Kukinto runsaskukkainen, nuokkuva terttu.
• Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, ehyitä, molemmin puolin lähes kaljuja, joskus alapinnalta ruskeakarvaisia. Lapa 5–10 cm pitkä, soikea, suippokärkinen, reuna hienosahainen. Syysväritys aikainen, vaaleankeltaisen ja punaisen eri sävyissä.
• Silmut: Kapean munanmuotoisia, ruskeita. Suomujen laidat usein muuta suomua vaaleampia.
• Hedelmä: Pieni, musta, kiiltävä, isosiemeninen luumarja.
• Kasvupaikka: Lehdot, puronvarret, rantametsät ja -pensaikot, metsänreunat. Myös koristepuu.
• Kukinta: Touko–heinäkuu.

26.5 Metsä-orvokki

Nivantien varrelta metsän reunalta nousi esiin tällainen sininen orvokki. Lehtien ja värin perusteella kyseessä on metsä-orvokki.Samaisia orvokkeja näkynyt paljon muuallakin, kuten talon pihalla metsikön reunassa.

Metsä-orvokki

• Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko pysty, tumma.
• Korkeus: 5–20 cm. Varsi lehdekäs, haarova, tav. kalju (joskus harvaan karvainen).
• Kukka: Teriö lievästi vastakohtainen, sininen–sinipunainen, sisäosista valkoinen (harvoin kokonaan valkoinen), 1,4–2,5 cm leveä; terälehtiä 5, limittäin, toisiaan peittäviä, alimmassa lyhyt, paksu, tav. ylöspäin käyristynyt vaalea kannus. Verholehtiä 5. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukat yksittäin, nuokkuvia.
• Lehdet: Tyviruusukkeena ja varrella kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia; ruoti siipipalteeton. Lapa leveän herttamainen–lähes munuaismainen, nyhälaitainen, puhtaanvihreä. Korvakkeet tasasoukan suikeita, pitkäkärkisiä, tav. tiheään ripsihampaisia, hampaat siirottavia, kapeita.
• Hedelmä: Kalju, 3-liuskainen kota.
• Kasvupaikka: Tuoreet metsät, lehdot, metsänreunat, lehtoniityt, hakamaat, tuoreet niityt.
• Kukinta: Touko–kesäkuu.

Maantien varresta.. Peltokanankaali

Nivassa Nivantien varrelta pellonreunalla kukki paljon keltakukkaisia kasveja, jotka määrittelin Peltokanankaaleiksi.

Peltokanankaali

• Kasvumuoto: 2- tai monivuotinen ruoho.
• Korkeus: 30–60 cm. Varsi yläosasta haarova, särmikäs, kalju.
• Kukka: Teriö säteittäinen (melko usein epämuodostunut, pieni), helakankeltainen, n. 1 cm leveä; terälehtiä neljä, 6–8 mm pitkiä. Verholehtiä 4, selvästi terälehtiä lyhyempiä. Heteitä 6, joista 4 pitkää ja 2 lyhyttä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu. Nuput kaljut.
• Lehdet: Tyviruusukkeena ja varrella kierteisesti, ruusukelehdet ruodillisia, ylimmät varsilehdet ruodittomia, sepiviä. Lapa kalju, alimmissa lehdissä 2–5 liuskaparia ja kiilamainen päätöliuska, ylimpien varsilehtien lapa jokseenkin liuskaton, isohampainen. Loppukesän ruusukelehdet karvaisia.
• Hedelmä: Monisiemeninen, käyrä (joskus suora), 4-särmäinen, 1,5–2,5(–3) cm pitkä, yläviistoon siirottava litu, jonka kärjessä n. 2–3 mm pitkä ota. Lituperä n. 4–7 mm, siirottava, kalju.
• Kasvupaikka: Heinäpellot, pientareet, tienvarret, ojanvarret, kalliot, kivikkorinteet, joutomaat.
• Kukinta: Touko–kesäkuu.

Vuoniemellä.. Näsiä

Kävelyretki Rääkkylän Vuoniemellä toi eteeni yhden kasvin, mitä en ollut ikinä tiedostanut eli Näsiän. Sitä kasvoi suuren kukkulan laella muun kasvillisuuden seassa. Näsiä on myrkyllinen kasvi ja monet eläimetkin jättävät sen rauhaan juuri myrkyllisyyden takia.

Näsiä

• Kasvumuoto ja korkeus: Pystyhaarainen pensas. 0,5–1 m.
• Kukka: Teriönkaltainen verhiö kellomainen, 4-liuskainen, noin 10 mm halkaisijaltaan, vaaleanpunainen tai sinipunainen, harvoin valkoinen. Teriö puuttuu. Heteitä 8, yhteenkasvaneet kehän torveen, emiö näennäisesti 1-, todellisuudessa 2-lukuinen. Kukinnot 2–4 kukan ryhminä edellisen vuoden kasvaimien lehtiarpien hangoissa.
• Lehdet: Kierteisesti. Lyhytruotisia, tiheästi varsien latvassa. Lapa kapean vastapuikea–suipohko, ehytlaitainen, alta vaaleansinivihreä.
• Silmut: Keskittyneet oksien kärkiin, munanmuotoisia, ruskeita. Silmusuomujen reunat karvaisia.
• Hedelmä: Kiiltävän punainen luumarja.
• Kasvupaikka: Lehtomaiset kangasmetsät, lehdot, lehtokorvet. Joskus koristekasvi. Kalkinsuosija.
• Kukinta: Huhti–toukokuu.

28.5 Viikon varrelta poimittuja.. Voikukka

Voikukka on kaikille tuttu jopa vihattu rikkaruoho, joka on levinnyt lähes kaikkialle ja kukkii komeasti auringon keltaisena auringonsäteineen. Voikukan lehtiä on käytetty monesit salaateissa. Voikukkaa on myös käytetty yleisesti yrttilääkinnässä ym. runsaan C- ja A-vitamiinipitoisuutensa vuoksi.

Voikukka

• Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Pääjuuri pystysuora, yleensä erittäin vahva.
• Korkeus: 10–50 cm. Usein monivartinen, varsi haaraton, lehdetön, ontto, pehmeä vana.
• Kukka: Kukat muodostavat n. 2–3 cm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön kukat keltaisia (laitimmaiset usein ulkopinnalta harmaa- tai punajuovaisia), kielimäisiä, kärjestä 5-hampaisia. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehtosuomuja 2 riviä, sisemmät samanpituisia, pystyjä, ulommat lyhyempiä, tav. siirottavia–alaspäisiä. Mykerö yksittäin vanan kärjessä.
• Lehdet: Tyviruusukkeena, ruodillisia–ruodittomia. Lapa tav. leveänsuikea–kapean vastapuikea (joskus tasasoukka), laita vaihtelevasti pariliuskainen (joskus lähes ehyt).
• Hedelmä: Kapeanvastapuikea, nystermäinen, 3–6 mm pitkä pähkylä, jonka kärjessä varren päässä hapsihaivenia.
• Kasvupaikka: Usein ihmistoiminnan piirissä, kuten niityillä, pientareilla ja joutomailla. Myös rannoilla ja kosteikoissa.
• Kukinta: Touko–heinäkuu.

22.5 Mustikka

Kolmas laji, jonka löysin metsässä kukkivana on mustikka. Mustikkaa riitti ainakin kukkien perusteella sitä tulee tänä vuonna ihan reippaastikin.Mehiläiset olivat liikkeellä mustikoiden ympärillä, joten pölytys oli siis täydessä käynnissä.

Mustikka


Kasvumuoto: Monivuotinen varpu. Juurakollinen.


Korkeus: 10–40 cm. Varsi pysty, runsashaarainen, puutunut, vanhat varret liereitä, ruskeita, nuoret särmikkäitä, vihreitä, kaljuja.


Kukka: Teriö leveän ruukkumainen, vihertävänkellertävä–punertava, 4–6 mm pitkä, yhdislehtinen, matalaan 4–5-liuskainen. Verhiö hyvin matalaan 5-liuskainen. Heteitä 4 tai 8. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukat yksittäin lehtihangoissa.


Lehdet: Kierteisesti, lyhytruotisia, talveksi varisevia. Lapa soikea–puikea, suippo, hienosahainen, puhtaanvihreä, himmeäkiiltoinen.


Hedelmä: Pallomainen, 6–8 mm leveä, tummansininen ja vahapeitteinen tai musta ja kiiltävä, harvoin likaisenvalkoinen, sisältä tummansininen, mehukas marja.


Kasvupaikka: Tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät ja korvet, myös kuivat kangasmetsät ja tunturikankaat


Kukinta: Touko–heinäkuu.

22.5 Metsäretki Utrassa Aho-Orvokki

Toinen yksinäinen kukka jonka löysin avonaiselta hiekkamäen rinteeltä oli jokin orvokki. Orvokin löytäessäni ajattelin, että miten näin kaunis kukka on eksynyt näin karuun maastoon ja vielä näin yksinäisenä. Määrittelin lajin Aho-orvkokiksi, mutta saattaa se olla jokin muukin orvokkilaji. Kasvupaikka ja ulkonäkökin täsmäävät Aho-orvokkiin, toinen orvokkilaji jota veikkaan, että saattaa olla on hietaorvokki.

Aho-orvokki

• • 
    
  • Korkeus: 8–40 cm. Varsi lehdekäs, rento–koheneva–pysty, haarova–haaraton.
  • Kukka: Teriö lievästi vastakohtainen, sininen, sisäosista valkoinen (harvoin kokonaan valkoinen), n. 0,7–2,5 cm leveä; terälehtiä 5, alimmassa vihertävän kellanvalkoinen kannus. Verholehtiä 5. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukat yksittäin lehtihangoissa, nuokkuvia.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Ruusukkeeton. Lapa puikea–kapean herttamainen, tylppä tai lyhytsuippuinen, matalaan nyhälaitainen, jokseenkin kalju, kiiltävähkö, tyvilovi matala. Korvakkeet kapeanpuikeita, harvahampaisia.
  • Hedelmä: 3-liuskainen kota.
  • Kasvupaikka: Kuivat mäenrinteet, kuivahkot niityt, kedot, pientareet, tienvarret, avoimet metsät, lehdot, kulo- ja hakkuualueet, metsänlaidat, rantametsiköt, harjunrinteet, lehtoniityt, hakamaat.
  • Kukinta: Touko–kesäkuu (ssp. canina); kesä–heinäkuu (ssp.montana).

22.5 Metsäretki Utran harjuilla Kevättaskuruoho

Tein päivällä kävelyretken Utran harjujen seudulla ja samalla ajattelin bongailla kukkivia kasveja jos suinkin niitä on. Ensimmäinen kukka tuli vastaan vähän niittymäisellä aukeamalla. Pikkuinen yksinäinen valkokukkainen nousi muun heinän seasta. Luontoportin avulla määrittelin kasvin Kevättaskuruohoksi.

Kevättaskuruoho

• Korkeus: 15–40 cm. Varsi tav. haaraton, liereä, usein 2–3-lehtinen (joskus monilehtinen).
• Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen–vaaleanpunainen (nuorena vaaleansinipunainen), n. 0,5 cm leveä; terälehtiä neljä, 1–4 mm pitkiä. Verholehtiä 4, usein punertavia. Heteitä 6, joista 4 pitkää ja 2 lyhyttä, ponnet usein tummanvioletit (joskus vaaleat). Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto tiheä, hedelmävaiheessa pitenevä terttu.
• Lehdet: Tyviruusukkeena ja varrella kierteisesti, ruusukelehdet ruodillisia, varsilehdet ruodittomia, sepiviä. Lapa soikea–suikea–vastapuikea, lähes ehytlaitainen, kalju, sinivihreä.
• Hedelmä: Monisiemeninen, kapean vastapuikea, lovikärkinen, siipipalteinen, 6–8 mm pitkä litu. Lidun kärkiota ulottuu tav. siipipalteen kärkeen saakka (joskus selvästi lyhyempi). Lituperä n. 4 mm.
• Kasvupaikka: Pientareet, puistot, pihat, nurmikot, laitumet, pellonreunat, kuivahkot rinneniityt, metsänreunat.
• Kukinta: Toukokuu(–kesäkuu).

Löytämäni kukka oli todella pieni ehkä sen 15cm. Kevättaskuruohon erottaa siitä, että kukat ovat kimpussa ja niitä on paljon ja lehdet soikeita.

21.5 Pelto-orvokki

Lisää pihakasveja Utrasta. Seuraavana vuorossa Pelto-orvokki, joka kasvoi ruusupuskan takana.
Sain muuten kameran toimimaan, joten kuvatkin alkaa näyttää paremmalta :)

Pelto-orvokki

• Korkeus: 10–40 cm. Varsi pysty, haarova, kalju.
• Kukka: Teriö lievästi vastakohtainen, kermanvalkoinen–kellanvalkoinen (joskus vaalean sinipunainen), 1–1,5 cm leveä; terälehtiä 5, korkeintaan verholehtien mittaisia, alin kannuksellinen. Verholehtiä 5. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen.
• Lehdet: Kierteisesti, lyhytruotisia, korvakkeellisia. Lapa puikea–suikea, nyhälaitainen. Korvakkeet lehtimäisiä, syvään liuskaisia, kärkiliuska iso, soikea–vastapuikea, nyhä–sahalaitainen.
• Hedelmä: 3-liuskainen kota.
• Kasvupaikka: Pellot, puutarhat, asuntojen ympäristöt, maakasat, joutomaat, niityt, kalliot.
• Kukinta: Touko–syyskuu.

Tämän kukan siis erotti siitä, että yksi kukan terälehdistä on isompi kuin muut ja siinä on keltaista enemmän kuin muista. Kukat todella pieniä, en edes tiennyt, että näin pieniä orvokkeja on olemassa. Kukka on sen takia tämän muotoinen, että pölyttäjä joutuu asettumaan pölytyksen kannalta optimaaliseen asentoon mettä imiessään.

21.5 Lituruoho

Utrassa pihalla talon  vieressä nurmikolla kukkivia kasveja. Tällainen valkokukkainen löytyi Talon vierustalta kiven vierestä.

Lituruoho


- 10-30cm korkea.
- Pienet valkoiset kukat, joissa 4 terälehteä. Keskeltä kellertävät.
- Runko hennohko alapäästään karvainen.
- Juurilehdet soikeahkoja karvaisia ja nukkapintaisia. Varren lehdet pitkulaisia ja soikeita.
- Kukinta Touko-Kesäkuu

Käytetään paljon kasvikunnan tutkimuksissa sillä sikiää helposti

21.5 Rantakanankaali

Kierros pihapiirissä Joensuun Utrassa. Löytyi monta kasvia, jotka ovat puhkeamassa kukkaan. Kävelytien varrelta hieman suojaisammasta paikasta ojanpohjasta löytyi keltakukkainen kasvi, joka pisti silmään isolla koollaan ja komeudellaan. Määrittelin kasvia luontoportin avulla ja tulin siihen tulokseen, että kyseessä on Rantakanankaali, jonka kukat eivät vielä ole täysin auenneet.

 Rantakanankaali


- Isokokoinen, voi kasvaa jopa 80cm pitkäksi.

• Kukka: Teriö säteittäinen, vaaleankeltainen, n. 0,5 cm leveä; terälehtiä 4, pyöreä- tai lanttokärkisiä, 3–4 mm pitkiä. Verholehtiä 4, hieman terälehtiä lyhyempiä. Heteitä 6, joista 4 pitkää ja 2 lyhyttä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu. Nuput karvaiset.
• Lehdet: Tyviruusukkeena ja varrella kierteisesti, ruusukelehdet ruodillisia, ruoti ripsilaitainen, ylimmät varsilehdet ruodittomia, sepiviä. Lapa kalju, alimmissa lehdissä 1–2 liuskaparia ja iso päätöliuska, varsilehtien lapa jokseenkin liuskaton, isohampainen. Ruusukelehtien lapa alapinnalta usein sinertävä tai punertava.
• Hedelmä: Monisiemeninen, 4-särmäinen, 2–3 cm pitkä, varrenmyötäinen litu, jonka kärjessä 1–1,5 mm pitkä ota. Lituperä 2–4 mm, pysty.
• Kasvupaikka: Kiviset ja soraiset järvien, jokien sekä meren rannat, ojat, kosteat polut, tienvarret, niityt, joskus joutomaat.
• Kukinta: Kesä–heinäkuu.