13.8 Lillukka

Lillukka

Kuhasalosta tuorekangasmetsässä näkyi lillukoita. 

• Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Varret 2-vuotisia, kuolevat kukinnan jälkeen. Juurakollinen.
• Korkeus: 10–35 cm. Rönsyt jopa useita metriä pitkiä. Varsi karhea, harvakseen hentopiikkinen.
• Kukka: Teriö säteittäinen, valkeahko, terälehtiä tav. 5, kapeita, 3–5 mm pitkiä. Verholehtiä 5. Heteitä paljon. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukinto 3–15-kukkainen huiskilo.
• Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Lapa sormilehdykkäinen, 3-lehdykkäinen. Lehdykät puikeita–soikeita, päätölehdykkä ruodillinen, sivulehdykät epäsymmetrisiä, kaikki lehdykät kaksoissahalaitaisia.
• Hedelmä: Kirkkaanpunainen, kiiltävä, hapahko kerrannaisluumarja.
• Kasvupaikka: Lehdot, tuoreet kangasmetsät, harjut, kallioiset ja kiviset rinnemetsät, niityt, pientareet.
• Kukinta: Kesäkuu.

30.7 Rantakukka

Toinen hieno kukka joka löytyi samalta kasvupaikalta kuin ranta-alpi oli rantakukka. Näitä tavataan varsinkin lokkiyhdyskuntien lähellä kuten nyttenkin kyseisessä tapauksessa. Syynä tähän on typpipitoinen vesi (jätökset).

Rantakukka

• Heimo: Rantakukkakasvit – Lythraceae
• Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
• Korkeus: 40–120 cm. Varsi haaraton–niukkahaarainen, 4-särmäinen, tav. hienokarvainen.
• Kukka: Teriö säteittäinen, purppuranpunainen, 8–10 mm leveä; terälehtiä 6, n. 10 mm pitkiä. Verhiö torvimainen, 6-liuskainen. Ulkoverhiö 6-liuskainen. Heteitä 12. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto lehtihankaisten kiehkuroiden muodostama latvaterttu.
• Lehdet: Vastakkain, kierteisesti tai kiehkuroina, ruodittomia, korvakkeellisia. Korvakkeet pienet, varhain karisevat. Lapa kapeanpuikea, hertta- tai pyöreätyvinen, molemmin puolin lyhytkarvainen.
• Hedelmä: Munanmuotoinen, 3–4 mm pitkä kota.
• Kasvupaikka: Järvien, jokien ja meren rantaniityt ja -kivikot, rantakalliot, luhdat, ojat, lammikot, joskus vedessä. Myös koristekasvi.
• Kukinta: Heinä–elokuu.

30.7 Ranta-alpi

Kävin melomassa kanootilla Pyhäselän rantaviivoja ja saaria ja bongasin pari hienoa kukkaa. Toisen määrittelin luontoportin avulla Ranta-alpiksi. Kasvupaikkana toimi kahden saaren välissä oleva kosteikko josta pääsi nipin napin läpi kanootilla.

Ranta-alpi

• Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakollinen, rönsyllinen.
• Korkeus: 20–160 cm. Varsi tyvestä vähän koheneva, haaraton, yläosasta hienokarvainen, kellanvihreä–punaruskea, usein täplikäs.
• Kukka: Teriö säteittäinen, ratasmainen, keltainen, 8–16 mm leveä, yhdislehtinen, lyhyttorvinen, 5-liuskainen, liuskat pyöreähkökärkisiä, reuna kalju. Verhiön liuskat kapeita, punaruskealaitaisia. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto harsu, kerrannainen latvaterttu, kukat runsaskukkaisissa ryhmissä.
• Lehdet: Kiehkuraisesti tai vastakkain, lähes ruodittomia. Lehtilapa puikea–suikea, teräväkärkinen, ehytlaitainen, tummapisteinen, alapinnalta hienokarvainen.
• Hedelmä: Pallomainen, 5-liuskaisesti aukeava, verhiötä pidempi, n. 4 mm pitkä kota.
• Kasvupaikka: Rannat, kosteat niityt, ojat, puronvarret, kosteat lehdot, tienpientareet.
• Kukinta: Kesä–elokuu.

4.7 Isosätkin (Järvisätkin)

Puhdasvetisten järvien tunnusmerkki, kasvi joka viihtyy samoissa paikoissa kuin uimaritkin. Mökkiläisten iloksi kaunis valkeakukkainen Isosätkin.

Isosätkin



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Vesikasvi.


- Korkeus: 10–250 cm. Varsi vaaleankellertävä–vihreä, yläosaa lukuun ottamatta niukkahaarainen, 2–4 mm paksu.


- Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen ja terälehtien tyveltä keltainen, tav. 1–2 cm leveä; terälehtiä viisi, 8–15 mm pitkiä ja toisiaan koskettavia (ssp. peltatus) tai 6–10 mm pitkiä, eivätkä toisiaan koskettavia (ssp. baudotii). Mesikuopat terälehtien tyvellä päärynämäisiä (ssp. peltatus) tai sirppimäisiä (ssp. baudotii). Verholehtiä 4–5, usein sinikärkisiä. Heteitä 15–30. Emiö erilehtinen, emejä 30–40. Kukat yksittäin lehtiä vastapäätä, pitkäperäisiä, vedenpinnan yläpuolella.


- Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Uposlehtien lapa 3–5 kertaa liuskainen, liuskat rihmamaisia, jäykähköjä–veltohkoja. Välimuotolehdet melko harvinaisia. Kelluslehtien lapa munuaismainen–pyöreähkö, 3–5-liuskainen, sivuliuskat keskiliuskaa leveämpiä (ssp. peltatus) tai lähes samanlevyisiä (ssp. baudotii), reuna vähähampainen. Kelluslehdet voivat puuttua (etenkin ssp. baudotii).


- Hedelmä: Nuorena harvakarvainen, vanhemmiten kalju, kurttupintainen, siipipalteeton (ssp. peltatus) tai siipipalteinen (ssp. baudotii), 1,1–1,2 mm pitkä pähkylä. Pähkylöitä useita yhdessä.


- Kasvupaikka: Kovapohjaiset merenrannat, Ahvenanmaalla rehevät järvet, Manner-Suomen kirkasvetiset joet ja järvet.


- Kukinta-aika: Kesä–syyskuu.

4.7 Ulpukka

Keltakukkainen vesistömme toinen yleinen kasvi lumpeen ohella. Näitä on alkanut järvellä näkyä ja kukkimaankin iloisesti.

Ulpukka



- Heimo: Lummekasvit – Nymphaeaceae


- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Kelluslehdellinen, paksujuurakkoinen vesikasvi.


- Korkeus: 0,5–3 m.


- Kukka: Säteittäinen, 4–6 cm leveä. Teriö 15–20-lehtinen, keltainen. Uloinna 4–6 kellanvihreää, terälehtiä huomattavasti pitempää verholehteä. Erillisiä heteitä runsaasti. Emiö muodostuu monesta yhteenkasvaneesta lehdestä. Luotti kilpimäinen ja kovera.


- Lehdet: Korvakkeettomia. Kelluslehtien lehtiruoti pitkä ja särmikäs. Lapa leveänsoikea–pitkänpyöreä, vaaleanvihreä, jopa 40 cm pitkä. Suonet hankahaaraiset. Uposlehdet pyöreähköjä, kurttuisia.


- Hedelmä: Siementen täyttämä, monilokeroinen, muodoltaan pullomainen, 4–6 cm pitkä kota.
Kasvupaikka: Järvet, metsälammet, joet ja murtovesilahdet.
Kukinta: Kesä–elokuu.

7.7 Lehtosinilatva

Kauniskukkainen lehtosinilatva täyttää joitain tienvarsia ja pihoja.

Lehtosinilatva

- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.

- Korkeus: 25–50 cm. Varsi haaraton, alaosasta kalju, yläosasta tiheään lyhytkarvainen.

- Kukka: Teriö ratasmainen, sininen (harvoin valkoinen), 12–15 mm leveä, yhdislehtinen, syvään 5-liuskainen. Liuskat puikeita, tylpähkökärkisiä, nielu karvainen. Verhiö 5-liuskainen. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukinto monikukkainen, huiskilomainen, kukat tuoksuvat.

- Lehdet: Kierteisesti, alimmat pitkäruotisia, ylemmät lähes ruodittomia, ruoti särmikäs, kouruinen, reunoilta karvainen. Lapa parilehdykkäinen, päätölehdykällinen, alimmat 8–12-parisia, ylemmät 5–6-parisia. Lehdykät suikeita–kapean puikeita, suippokärkisiä, ehytlaitaisia, kaljuja, alapinnalta harmahtavia. Lehdykät koskettavat usein reunasta toisiaan.

- Hedelmä: Pyöreähkö, ruskea, 3-lokeroinen kota.

- Kasvupaikka: Lehdot, rehevät niityt, tunturikoivikot. Myös koristekasvi ja yleinen viljelykarkulainen tai -jäänne pihoilla, pientareilla ja pensaikoissa.

- Kukinta: Heinä–elokuu.

1.7 Rohtotädyke

 

Rohtotädyke

• Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
• Korkeus: 10–30 cm. Varsi rento–koheneva, haarova, juurehtiva, pehmeäkarvainen.
• Kukka: Teriö lähes säteittäinen, vaaleansininen–sinipunainen, n. 8 mm leveä, yhdislehtinen, 4-liuskainen, ratasmainen, lyhyttorvinen. Verhiö 4-liuskainen, liuskat kapeita, pyöreäkärkisiä, nystykarvaisia. Heteitä 2. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto tiheä lehtihankainen terttu. Kukkaperä tukilehteä lyhyempi.
• Lehdet: Vastakkain, lyhytruotisia. Lapa soikea–puikea, suippotyvinen, karvainen, hienohampainen.
• Hedelmä: Herttamainen, litteä, 4–5 mm pitkä, verhiötä pidempi, n. leveytensä pituinen, nystykarvainen kota.
• Kasvupaikka: Lehtomaiset metsät, hakkuualat, pientareet, tienvarret, joutomaat, kuivahkot niityt, kedot, kalliot.
• Kukinta: Kesä–elokuu.

Rohtotädyke  on toiminut ennenvanhaan yleisparantajana lähes vaivaan kuin vaivaan. Siitä on valmistettu myös yleiseurooppalaista teetä, tosin maku on kuulemma aika katkera. 

1.7 Valkoapila

 Valkoapila

• Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
• Korkeus: 10–30 cm. Varsi maanmyötäinen, nivelikohdista juurehtiva, kalju.
• Kukka: Teriö vastakohtainen, valkoinen (joskus hiukan punertava), myöhemmin ruskettuva, 8–10 mm pitkä, tyveltä yhdislehtinen, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet ja alimmaisena kahdesta terälehdestä muodostunut venho). Verhiö 5-liuskainen, kalju. Heteitä 10. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto pitkäperäinen, tiheän pallomainen terttu, kukka tuoksuva.
• Lehdet: Kierteisesti, pitkäruotisia, korvakkeellisia. Lapa 3-lehdykkäinen; lehdykät vastaherttamaisia, nirhalaitaisia, usein vaaleakuvioisia. Korvakkeet ruotiin pitkälti yhteenkasvaneet.
• Hedelmä: Avautumaton palko, jää verhiön sisään.
• Kasvupaikka: Niityt, nurmikot, pihat, polut, joutomaat, pientareet, tienvarret, rannat.
• Kukinta: Kesä–elokuu.

Valkoapilaa tuntuu kasvavan kaikkialla ruohikolla ja se on hyönteisille herkullinen kasvi. Apilat ovat yleensä 3-lehtisiä, mutta välillä löytyy myös 4-lehtisiä joita pidetään onnea tuovina.

1.7 Suo-ohdake

Niityillä kohoaa ihmisten pituisia piikkisiä varsia joiden päässä kasvaa punaisia piikikkäitä kukkia. Ohdake lajeista kyseessä on suo-ohdake.

Suo-ohdake



- Kasvumuoto: 2-vuotinen tai kerran kukkiva monivuotinen ruoho.


- Korkeus: 50–200 cm. Varsi haaraton–ylhäältä haarova, siipipalteinen, piikkinen, uurteinen, harvakseen seittikarvainen, tav. tummanpunertava.


- Kukka: Kukat muodostavat 1–1,5 cm pitkiä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön laitakukat puuttuvat; kehräkukat aniliininpunaisia–tumman sinipunaisia. (harvoin valkoisia tai vaaleanpunaisia), torvimaisia. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehto puolipallomainen, kehtosuomut pystyjä, kärjestä lyhytpiikkisiä, punaruskeita. Mykeröt tiiviinä, terttumaisina 2–8 mykerön ryhminä.


- Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia–ruodittomia, johteisia, ruodit palteisia, tyvilehtien ruotien palteet piikkireunaisia. Lapa suikea, teräväkärkinen, pariliuskainen, jäykkä, ohutpiikkinen, päältä harvaan villakarvainen, tummanvihreä, alta seitti- ja hapsikarvainen, vaaleanvihreä.


- Hedelmä: Soikea, litteähkö, sileä, kiiltävä, 3–4 mm pitkä pähkylä, jonka kärjessä rengaspaksunnos ja sulkahaivenia.


- Kasvupaikka: Kosteat niityt, laitumet, viljelysmaat, kesannot, ojanvarret, rannat, kallioaltaat, lähteiköt, viidat, rehevät suot.


- Kukinta: Heinä–syyskuu.

1.7 Niittyleinikki

Niittyjä koristaa keltaisine kukkimerineen niittyleinikki. Tuttu näky lähes kaikkialla.

Niittyleinikki



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko lyhyt, pystyhkö.


- Korkeus: 5–100 cm. Varsi pysty, monihaarainen, karvainen.


- Kukka: Teriö säteittäinen, kullankeltainen, 12–25 mm leveä; terälehtiä 5, verholehtiä pidempiä. Verholehtiä 5, teriönmyötäisiä, karvaisia. Kukkapohjus kalju. Heteitä monta. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukinto harsu, viuhkomainen, 1–20-kukkainen, kukkaperät sileitä.


- Lehdet: Kierteisesti, tyvilehdet pitkä–lyhytruotisia, varsilehdet lähes ruodittomia. Tyvilehtien lapa pyöreähkö, 3–5(–9)-liuskainen, liuskat vaihtelevasti toistamiseen liuskaisia–hampaisia, teräväkärkisiä. Varsilehtien lapa 3-liuskainen, liuskat ehyitä–epäsäännöllisesti isohampaisia.


- Hedelmä: Kalju, 2–3,5 mm pitkä pähkylä, kärjessä 0,2–0,8 mm pitkä, suora–käyrä ota. Pähkylöitä useita yhdessä.


- Kasvupaikka: Niityt, tienvarret, pientareet, pihat, tuoreet metsät, lehdot, korvet, jokivarret, järvenrannat, tunturiniityt.


- Kukinta: Kesä–syyskuu.

1.7 Päivänkakkara

Rakastaa, ei rakasta, rakastaa... Tienvarsille ja niittyjen reunoille on alkanut kasvaa taas iloisesti kukkiva päivänkakkara valkoisine terälehtineen ja keltaisine sisuksineen.

Päivänkakkara



- Kasvumuoto: Monivuotinen (harvoin 2-vuotinen) ruoho. Juurakollinen, kasvustoja muodostava.


- Korkeus: 20–70 cm. Varsi haaraton–niukkahaarainen, karvainen–kalju.


- Kukka: Kukat muodostavat 2,5–6,5 cm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön laitakukat valkoisia, kielimäisiä, kärjestä epäselvästi 3-hampaisia; kehräkukat keltaisia, torvimaisia, pieniä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehtosuomuja 3 riviä, pyöreitä, kaljuja, ruskealaitaisia, kärjestä leveälti kalvoreunaisia. Mykeröt yksittäin tai harvoina huiskilomaisina ryhminä.


- Lehdet: Tyviruusukkeena ja varrella kierteisesti, alimmat pitkäruotisia, ylemmät lyhytruotisia–ruodittomia. Alempien lehtien lapa vastapuikea, pitkähampainen, harvakarvainen, ylempien puikea–suikea–vastapuikea, isohampainen.


- Hedelmä: Liereä, 10-harjuinen, vaaleanvihreä, n. 3 mm pitkä pähkylä, jonka kärjessä joskus matala kalvorengas.


- Kasvupaikka: Niityt, kedot, pellot, metsänreunat, pientareet, tienvarret, nurmikot. Myös koristekasvi.


- Kukinta: Kesä–syyskuu.

15.6 Luhtatädyke

Niemennokantiellä pikkusillankupeessa kasvoi Luhtatädykkeitä


 Luhtatädyke



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko suikertava.


- Korkeus: 10–50 cm. Varsi koheneva–pysty, kalju tai joskus karvainen.


- Kukka: Teriö lähes säteittäinen, vaaleansininen–sinipunainen, joskus valkoinen, viirukuvioinen, 5–6 mm leveä, yhdislehtinen, 4-liuskainen, ratasmainen, lyhyttorvinen. Verhiö 4-liuskainen, liuskat nystykarvaisia–kaljuja. Heteitä 2. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto harsu, veltto lehtihankainen terttu. Kukkaperä ohut, paljon tukilehteä pidempi.


- Lehdet: Vastakkain, ruodittomia. Lapa kapeansuikea–tasasoukka, usein ruskehtavan- tai punertavansävyinen etenkin alta, laita ehyt tai pienihampainen.


- Hedelmä: Herttamainen, litteä, 4 mm pitkä, verhiötä pidempi, nystykarvainen–kalju kota.


- Kasvupaikka: Rannat, luhdat, lätäköt, lammikot, ojat, märät kaivannot, pellot, kesannot.


- Kukinta: Kesä–elokuu.

16.6 Vehka

Ketunlenkin varrelta tuli bongattua myöskin Vehka. Kaikilta osin myrkylline, mutta keittäessä myrkyt häviää ja sen juurakkoja on käytetty pula-aikoina jopa hätäravintona. Kukka ei ole kummoinen, mutta sen valkoinen tukilehti on komea. Vehkoja ei kaikkialla näe vaan sen näkemiseen tarvitsee nähdä hieman vaivaa.

Vehka

- Heimo: Vehkakasvit – Araceae

- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko lähes vaakasuora, suikertava, paksu. Usein laajoja kasvustoja muodostava.

- Korkeus: 10–25 cm. Varsi pehmeä.

- Kukka: Kehä surkastunut, kukka säteittäinen, n. 5 mm leveä. Heteitä tav. 6. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukinto tiheä, runsaskukkainen 2–3 cm pitkä puikelo; alaosassa 2-neuvoisia kukkia, yläosassa 1-neuvoisia hedekukkia. Kukinnon tukilehti valkoinen, ulkopinnalta vihertävä, puikea, pitkäkärkinen.

- Lehdet: Tyvellä kierteisesti, pitkäruotisia. Tyvi tuppimainen. Lapa puikea, herttatyvinen, ehytlaitainen, kalju, kiiltävä.

- Hedelmä: Punainen, kulmikas, mehevä n. 5 mm leveä marja.

- Kasvupaikka: Korvet, luhtasuot, puronvarret, ojat, hetteiköt, mutaisten lampien rannat.

Kukinta: Kesä–heinäkuu.

16.6 Lakka

Muurain, lakka, hilla. Rakkaalla marjalla on monta nimeä. Reposuolla lakka kukki komeana, joten pitääpä syksymmällä käydä lenkki uudestaan :P

Lakka





- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko rönsymäinen, puutunut.


- Korkeus: 10–25 cm. Varsi 2-lehtinen.


- Kukka: Kasvi 2-kotinen (hede- ja emikukat eri yksilöissä). Teriö säteittäinen, valkoinen, 2–3 cm leveä; terälehtiä 5, lanttokärkisiä. Verholehtiä 5. Hedekukka: heteitä paljon, emiö surkastunut. Emikukka: emiö erilehtinen, emejä useita, heteet surkastuneet. Kukat yksittäin.


- Lehdet: Kierteisesti, melko pitkäruotisia, korvakkeellisia. Lapa pyöreähkö–munuaismainen, matalaan 5–7-liuskainen, hammaslaitainen, poimuinen ja usein myös kurttuinen, varsinkin alapinnaltaan karvainen, keltanystyinen.


- Hedelmä: Aluksi punainen, kypsänä keltainen, mehevä, tuoksuva kerrannaisluumarja.


- Kasvupaikka: Korvet, rämeet, rahkanevat, aapasoiden jänteet, soistuvat kankaat, turvekankaat, kalliosoistumat.


- Kukinta: Kesäkuu.

16.6 Raate

Käppäilemässä Lieksan Reposuolla Ketunlenkkiä (12km). Todella miellyttävä lenkki Suo-, Järvi-, Harju- ja Metsämaisemissa. Lähes puolet matkasta meni pitkospuita pitkin ja tuoksu oli huumaava. Monenlaista kukkaa tuli vastaan. Yksi kukista oli Raate, joka kasvaa vain kostemmissa paikoissa. Raateen kukka on nätti kun mikä. 

Raate

- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko pitkä ja paksu, suikertava tai kelluva.

- Korkeus: 20–40 cm. Varsi kalju.

- Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen, ulkopinnalta vaaleanpunertava, 14–16 mm leveä, yhdislehtinen, hieman suppilomainen, sisäpinnalta tiheään ripsikarvainen, 5-liuskainen, liuskat teräväkärkisiä, taakäänteisiä. Verhiö 5- (harvoin 6-)liuskainen. Heteitä 5, violetteja. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto terttu.

- 

Lehdet: Kierteisesti, pitkäruotisia, tav. vain 2–3 kpl. Lapa 3-lehdykkäinen, lehdykät ruodittomia, soikeita–vastapuikeita, ehytlaitaisia, kaljuja.

- Hedelmä: Pallomainen, 1-lokeroinen, monisiemeninen kota.

- Kasvupaikka: Vetiset korvet, nevat, suoallikot, ojat, umpeenkasvavien lampien ja järvien reunukset.

- Kukinta: Kesä–heinäkuu.

 

 

 

 

 

 

 

12.6 Puolukka

Rauanvaaralla puolukat kukkivat komeasti!

Puolukka



- Kasvumuoto: Monivuotinen varpu. Juurakollinen.


- Korkeus: 5–30 cm. Varsi koheneva–pysty, niukkahaarainen, puutunut, karvainen.


- Kukka: Teriö ruukkumainen, valkoinen–punertava, 5–8 mm pitkä, yhdislehtinen, 4-liuskainen. Verholehtiä 4. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen, kukasta esiintyöntyvä. Heteitä 4 tai 8. Kukinto lyhyt, tiheä latvaterttu; kukat nuokkuvia.


- Lehdet: Kierteisesti, lyhytruotisia, talvehtivia. Lapa leveänsoikea–vastapuikea, suipohko–lanttokärkinen, nahkea, päältä tummanvihreä ja kiiltävä, alta vaaleanvihreä ja tummapilkkuinen, sivusuonet selvästi erottuvat.


- Hedelmä: Pallomainen, 5–8 mm pitkä, punainen, kiiltävä, mehevä, makea, hapahko marja.


- Kasvupaikka: Kuivat, tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, korvet, rämeet, kalliot, tunturikankaat, pellonpientareet, tienvarret.


- Kukinta: Kesä–heinä(–elokuu).

12.6 Kalliokielo

Lenkki Raunvaaran komeissa maisemissa ja eteen tuli tällainen kielo, jonkalaista en ennen ollut huomannutkaan.

Kalliokielo



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko tanakka, haarova.

- Korkeus: 20–40 cm. Varsi haaraton, tav. kaareva, särmikäs, uurteinen, alaosasta punertava.

- Kukka: Kehä kellomainen–torvimainen, valkoinen–vihertävä, 12–25 mm pitkä, yhdislehtinen, 6-liuskainen, keskeltä kuroutumaton (ei kapeampi niinkuin lehtokielolla). Heteitä 6. Emiö yhdislehtinen,1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukat lehtihangoissa 1(–2) kpl:n ryhmissä, nuokkuvia, melko pitkäperäisiä, vaniljantuoksuisia.

- Lehdet: Kierteisesti (vuorottain 2 rivinä), ruodittomia. Lapa kapeanpuikea–suikea, ehytlaitainen, silposuoninen, poimuton, alta sinivihreä. Tyvi tuppimainen.

- Hedelmä: Sinimusta, vahapeitteinen, 8–12 mm leveä marja.

- Kasvupaikka: Kalliot, kivikot, kiviset mäet, harjumetsät, lehdot, lehtimetsät, lettokorvet.

- Kukinta: Touko–kesäkuu.

6.6 Komealupiini

Tienvarrella näkyy paljon näitä komeakukkasia ja kookkaita kasveja. Komealupiinit eivät kuulu Suomen alkuperäiseen kasvistoon, mutta ovat ottaneet paljon kasvutilaa alkuperäsiltä kasveilta.

Komealupiini





 -Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.


- Korkeus: 60–100 cm. Varsi yleensä haaraton, joskus vanhemmiten haarova, myötäkarvainen.


- Kukka: Teriö vastakohtainen, sininen–sinipunainen tai joskus vaaleanpunainen, valkoinen tai kirjava, 12–14 mm pitkä, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet, alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho). Verhiö 2-huulinen, ylempi huuli alempaa selvästi lyhyempi. Heteitä 10, palhot yhdistyvisiä. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto pitkä, tiheä terttu varren päässä.


- Lehdet: Kierteisesti, pitkäruotisia, korvakkeellisia. Lapa sormilehdykkäinen. Lehdyköitä 9–15, suippoja, ehytlaitaisia.


- Hedelmä: 2,5–4 cm pitkä, harvakarvainen, ruskea, 5–9-siemeninen palko.


- Kasvupaikka: Puutarhat, tienvarret, ratapenkereet, joutomaat. Myös koristekasvi.


- Kukinta: Kesä–elokuu.

11.6 Pihlaja

Yleinen puu Suomessa joka kasvaa lähes kaikkialla, kaikissa olosuhteissa. Kitkerät vitamiinipitoiset marjat ja huumaavan tuoksuvat kukat. Kysessä on Pihlaja.

Pihlaja



- Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae

- Kasvumuoto ja korkeus: Puu, usein monirunkoinen. 4–10 m.

- Kukka: Pieni, voimakastuoksuinen. Kehä 5-lukuinen, säteittäinen. Terälehdet valkoisia, pyöreäkärkisiä, 3–4 mm pitkiä. Verhiönliuskat kolmiomaisia, otakärkisiä. Heteitä 20, emiö yhdislehtinen, 3-lukuinen. Kukinto tiivis kerrannaishuiskilo.

- Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, parikehdykkäisiä, 6–8-parisia, päätölehdykällisiä. Lehdykät soikeita, kapeanpuikeita, teräväsahalaitaisia, päältä lähes kaljuja, alta karvaisia. Syysväritys purppuranpunainen.
Silmut: Kapean munanmuotoisia, tummanruskeita. Silmusuomut suuria ja selvästi harmaakarvaisia.

- Hedelmä: 3–6-siemeninen, punainen–kellanpunainen marja.

- Kasvupaikka: Kuivahkot, tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, lehdot, metsänreunat, rehevät korvet, rannat, kalliorinteet ja niittymäet. Myös koristepuu.

- Kukinta: Kesä–heinäkuu.