13.8 Lillukka

Lillukka

Kuhasalosta tuorekangasmetsässä näkyi lillukoita. 

• Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Varret 2-vuotisia, kuolevat kukinnan jälkeen. Juurakollinen.
• Korkeus: 10–35 cm. Rönsyt jopa useita metriä pitkiä. Varsi karhea, harvakseen hentopiikkinen.
• Kukka: Teriö säteittäinen, valkeahko, terälehtiä tav. 5, kapeita, 3–5 mm pitkiä. Verholehtiä 5. Heteitä paljon. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukinto 3–15-kukkainen huiskilo.
• Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Lapa sormilehdykkäinen, 3-lehdykkäinen. Lehdykät puikeita–soikeita, päätölehdykkä ruodillinen, sivulehdykät epäsymmetrisiä, kaikki lehdykät kaksoissahalaitaisia.
• Hedelmä: Kirkkaanpunainen, kiiltävä, hapahko kerrannaisluumarja.
• Kasvupaikka: Lehdot, tuoreet kangasmetsät, harjut, kallioiset ja kiviset rinnemetsät, niityt, pientareet.
• Kukinta: Kesäkuu.

30.7 Rantakukka

Toinen hieno kukka joka löytyi samalta kasvupaikalta kuin ranta-alpi oli rantakukka. Näitä tavataan varsinkin lokkiyhdyskuntien lähellä kuten nyttenkin kyseisessä tapauksessa. Syynä tähän on typpipitoinen vesi (jätökset).

Rantakukka

• Heimo: Rantakukkakasvit – Lythraceae
• Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
• Korkeus: 40–120 cm. Varsi haaraton–niukkahaarainen, 4-särmäinen, tav. hienokarvainen.
• Kukka: Teriö säteittäinen, purppuranpunainen, 8–10 mm leveä; terälehtiä 6, n. 10 mm pitkiä. Verhiö torvimainen, 6-liuskainen. Ulkoverhiö 6-liuskainen. Heteitä 12. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto lehtihankaisten kiehkuroiden muodostama latvaterttu.
• Lehdet: Vastakkain, kierteisesti tai kiehkuroina, ruodittomia, korvakkeellisia. Korvakkeet pienet, varhain karisevat. Lapa kapeanpuikea, hertta- tai pyöreätyvinen, molemmin puolin lyhytkarvainen.
• Hedelmä: Munanmuotoinen, 3–4 mm pitkä kota.
• Kasvupaikka: Järvien, jokien ja meren rantaniityt ja -kivikot, rantakalliot, luhdat, ojat, lammikot, joskus vedessä. Myös koristekasvi.
• Kukinta: Heinä–elokuu.

30.7 Ranta-alpi

Kävin melomassa kanootilla Pyhäselän rantaviivoja ja saaria ja bongasin pari hienoa kukkaa. Toisen määrittelin luontoportin avulla Ranta-alpiksi. Kasvupaikkana toimi kahden saaren välissä oleva kosteikko josta pääsi nipin napin läpi kanootilla.

Ranta-alpi

• Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakollinen, rönsyllinen.
• Korkeus: 20–160 cm. Varsi tyvestä vähän koheneva, haaraton, yläosasta hienokarvainen, kellanvihreä–punaruskea, usein täplikäs.
• Kukka: Teriö säteittäinen, ratasmainen, keltainen, 8–16 mm leveä, yhdislehtinen, lyhyttorvinen, 5-liuskainen, liuskat pyöreähkökärkisiä, reuna kalju. Verhiön liuskat kapeita, punaruskealaitaisia. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto harsu, kerrannainen latvaterttu, kukat runsaskukkaisissa ryhmissä.
• Lehdet: Kiehkuraisesti tai vastakkain, lähes ruodittomia. Lehtilapa puikea–suikea, teräväkärkinen, ehytlaitainen, tummapisteinen, alapinnalta hienokarvainen.
• Hedelmä: Pallomainen, 5-liuskaisesti aukeava, verhiötä pidempi, n. 4 mm pitkä kota.
• Kasvupaikka: Rannat, kosteat niityt, ojat, puronvarret, kosteat lehdot, tienpientareet.
• Kukinta: Kesä–elokuu.

4.7 Isosätkin (Järvisätkin)

Puhdasvetisten järvien tunnusmerkki, kasvi joka viihtyy samoissa paikoissa kuin uimaritkin. Mökkiläisten iloksi kaunis valkeakukkainen Isosätkin.

Isosätkin



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Vesikasvi.


- Korkeus: 10–250 cm. Varsi vaaleankellertävä–vihreä, yläosaa lukuun ottamatta niukkahaarainen, 2–4 mm paksu.


- Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen ja terälehtien tyveltä keltainen, tav. 1–2 cm leveä; terälehtiä viisi, 8–15 mm pitkiä ja toisiaan koskettavia (ssp. peltatus) tai 6–10 mm pitkiä, eivätkä toisiaan koskettavia (ssp. baudotii). Mesikuopat terälehtien tyvellä päärynämäisiä (ssp. peltatus) tai sirppimäisiä (ssp. baudotii). Verholehtiä 4–5, usein sinikärkisiä. Heteitä 15–30. Emiö erilehtinen, emejä 30–40. Kukat yksittäin lehtiä vastapäätä, pitkäperäisiä, vedenpinnan yläpuolella.


- Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Uposlehtien lapa 3–5 kertaa liuskainen, liuskat rihmamaisia, jäykähköjä–veltohkoja. Välimuotolehdet melko harvinaisia. Kelluslehtien lapa munuaismainen–pyöreähkö, 3–5-liuskainen, sivuliuskat keskiliuskaa leveämpiä (ssp. peltatus) tai lähes samanlevyisiä (ssp. baudotii), reuna vähähampainen. Kelluslehdet voivat puuttua (etenkin ssp. baudotii).


- Hedelmä: Nuorena harvakarvainen, vanhemmiten kalju, kurttupintainen, siipipalteeton (ssp. peltatus) tai siipipalteinen (ssp. baudotii), 1,1–1,2 mm pitkä pähkylä. Pähkylöitä useita yhdessä.


- Kasvupaikka: Kovapohjaiset merenrannat, Ahvenanmaalla rehevät järvet, Manner-Suomen kirkasvetiset joet ja järvet.


- Kukinta-aika: Kesä–syyskuu.

4.7 Ulpukka

Keltakukkainen vesistömme toinen yleinen kasvi lumpeen ohella. Näitä on alkanut järvellä näkyä ja kukkimaankin iloisesti.

Ulpukka



- Heimo: Lummekasvit – Nymphaeaceae


- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Kelluslehdellinen, paksujuurakkoinen vesikasvi.


- Korkeus: 0,5–3 m.


- Kukka: Säteittäinen, 4–6 cm leveä. Teriö 15–20-lehtinen, keltainen. Uloinna 4–6 kellanvihreää, terälehtiä huomattavasti pitempää verholehteä. Erillisiä heteitä runsaasti. Emiö muodostuu monesta yhteenkasvaneesta lehdestä. Luotti kilpimäinen ja kovera.


- Lehdet: Korvakkeettomia. Kelluslehtien lehtiruoti pitkä ja särmikäs. Lapa leveänsoikea–pitkänpyöreä, vaaleanvihreä, jopa 40 cm pitkä. Suonet hankahaaraiset. Uposlehdet pyöreähköjä, kurttuisia.


- Hedelmä: Siementen täyttämä, monilokeroinen, muodoltaan pullomainen, 4–6 cm pitkä kota.
Kasvupaikka: Järvet, metsälammet, joet ja murtovesilahdet.
Kukinta: Kesä–elokuu.

7.7 Lehtosinilatva

Kauniskukkainen lehtosinilatva täyttää joitain tienvarsia ja pihoja.

Lehtosinilatva

- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.

- Korkeus: 25–50 cm. Varsi haaraton, alaosasta kalju, yläosasta tiheään lyhytkarvainen.

- Kukka: Teriö ratasmainen, sininen (harvoin valkoinen), 12–15 mm leveä, yhdislehtinen, syvään 5-liuskainen. Liuskat puikeita, tylpähkökärkisiä, nielu karvainen. Verhiö 5-liuskainen. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukinto monikukkainen, huiskilomainen, kukat tuoksuvat.

- Lehdet: Kierteisesti, alimmat pitkäruotisia, ylemmät lähes ruodittomia, ruoti särmikäs, kouruinen, reunoilta karvainen. Lapa parilehdykkäinen, päätölehdykällinen, alimmat 8–12-parisia, ylemmät 5–6-parisia. Lehdykät suikeita–kapean puikeita, suippokärkisiä, ehytlaitaisia, kaljuja, alapinnalta harmahtavia. Lehdykät koskettavat usein reunasta toisiaan.

- Hedelmä: Pyöreähkö, ruskea, 3-lokeroinen kota.

- Kasvupaikka: Lehdot, rehevät niityt, tunturikoivikot. Myös koristekasvi ja yleinen viljelykarkulainen tai -jäänne pihoilla, pientareilla ja pensaikoissa.

- Kukinta: Heinä–elokuu.

1.7 Rohtotädyke

 

Rohtotädyke

• Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
• Korkeus: 10–30 cm. Varsi rento–koheneva, haarova, juurehtiva, pehmeäkarvainen.
• Kukka: Teriö lähes säteittäinen, vaaleansininen–sinipunainen, n. 8 mm leveä, yhdislehtinen, 4-liuskainen, ratasmainen, lyhyttorvinen. Verhiö 4-liuskainen, liuskat kapeita, pyöreäkärkisiä, nystykarvaisia. Heteitä 2. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto tiheä lehtihankainen terttu. Kukkaperä tukilehteä lyhyempi.
• Lehdet: Vastakkain, lyhytruotisia. Lapa soikea–puikea, suippotyvinen, karvainen, hienohampainen.
• Hedelmä: Herttamainen, litteä, 4–5 mm pitkä, verhiötä pidempi, n. leveytensä pituinen, nystykarvainen kota.
• Kasvupaikka: Lehtomaiset metsät, hakkuualat, pientareet, tienvarret, joutomaat, kuivahkot niityt, kedot, kalliot.
• Kukinta: Kesä–elokuu.

Rohtotädyke  on toiminut ennenvanhaan yleisparantajana lähes vaivaan kuin vaivaan. Siitä on valmistettu myös yleiseurooppalaista teetä, tosin maku on kuulemma aika katkera.