15.6 Luhtatädyke

Niemennokantiellä pikkusillankupeessa kasvoi Luhtatädykkeitä


 Luhtatädyke



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko suikertava.


- Korkeus: 10–50 cm. Varsi koheneva–pysty, kalju tai joskus karvainen.


- Kukka: Teriö lähes säteittäinen, vaaleansininen–sinipunainen, joskus valkoinen, viirukuvioinen, 5–6 mm leveä, yhdislehtinen, 4-liuskainen, ratasmainen, lyhyttorvinen. Verhiö 4-liuskainen, liuskat nystykarvaisia–kaljuja. Heteitä 2. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto harsu, veltto lehtihankainen terttu. Kukkaperä ohut, paljon tukilehteä pidempi.


- Lehdet: Vastakkain, ruodittomia. Lapa kapeansuikea–tasasoukka, usein ruskehtavan- tai punertavansävyinen etenkin alta, laita ehyt tai pienihampainen.


- Hedelmä: Herttamainen, litteä, 4 mm pitkä, verhiötä pidempi, nystykarvainen–kalju kota.


- Kasvupaikka: Rannat, luhdat, lätäköt, lammikot, ojat, märät kaivannot, pellot, kesannot.


- Kukinta: Kesä–elokuu.

16.6 Vehka

Ketunlenkin varrelta tuli bongattua myöskin Vehka. Kaikilta osin myrkylline, mutta keittäessä myrkyt häviää ja sen juurakkoja on käytetty pula-aikoina jopa hätäravintona. Kukka ei ole kummoinen, mutta sen valkoinen tukilehti on komea. Vehkoja ei kaikkialla näe vaan sen näkemiseen tarvitsee nähdä hieman vaivaa.

Vehka

- Heimo: Vehkakasvit – Araceae

- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko lähes vaakasuora, suikertava, paksu. Usein laajoja kasvustoja muodostava.

- Korkeus: 10–25 cm. Varsi pehmeä.

- Kukka: Kehä surkastunut, kukka säteittäinen, n. 5 mm leveä. Heteitä tav. 6. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukinto tiheä, runsaskukkainen 2–3 cm pitkä puikelo; alaosassa 2-neuvoisia kukkia, yläosassa 1-neuvoisia hedekukkia. Kukinnon tukilehti valkoinen, ulkopinnalta vihertävä, puikea, pitkäkärkinen.

- Lehdet: Tyvellä kierteisesti, pitkäruotisia. Tyvi tuppimainen. Lapa puikea, herttatyvinen, ehytlaitainen, kalju, kiiltävä.

- Hedelmä: Punainen, kulmikas, mehevä n. 5 mm leveä marja.

- Kasvupaikka: Korvet, luhtasuot, puronvarret, ojat, hetteiköt, mutaisten lampien rannat.

Kukinta: Kesä–heinäkuu.

16.6 Lakka

Muurain, lakka, hilla. Rakkaalla marjalla on monta nimeä. Reposuolla lakka kukki komeana, joten pitääpä syksymmällä käydä lenkki uudestaan :P

Lakka





- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko rönsymäinen, puutunut.


- Korkeus: 10–25 cm. Varsi 2-lehtinen.


- Kukka: Kasvi 2-kotinen (hede- ja emikukat eri yksilöissä). Teriö säteittäinen, valkoinen, 2–3 cm leveä; terälehtiä 5, lanttokärkisiä. Verholehtiä 5. Hedekukka: heteitä paljon, emiö surkastunut. Emikukka: emiö erilehtinen, emejä useita, heteet surkastuneet. Kukat yksittäin.


- Lehdet: Kierteisesti, melko pitkäruotisia, korvakkeellisia. Lapa pyöreähkö–munuaismainen, matalaan 5–7-liuskainen, hammaslaitainen, poimuinen ja usein myös kurttuinen, varsinkin alapinnaltaan karvainen, keltanystyinen.


- Hedelmä: Aluksi punainen, kypsänä keltainen, mehevä, tuoksuva kerrannaisluumarja.


- Kasvupaikka: Korvet, rämeet, rahkanevat, aapasoiden jänteet, soistuvat kankaat, turvekankaat, kalliosoistumat.


- Kukinta: Kesäkuu.

16.6 Raate

Käppäilemässä Lieksan Reposuolla Ketunlenkkiä (12km). Todella miellyttävä lenkki Suo-, Järvi-, Harju- ja Metsämaisemissa. Lähes puolet matkasta meni pitkospuita pitkin ja tuoksu oli huumaava. Monenlaista kukkaa tuli vastaan. Yksi kukista oli Raate, joka kasvaa vain kostemmissa paikoissa. Raateen kukka on nätti kun mikä. 

Raate

- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko pitkä ja paksu, suikertava tai kelluva.

- Korkeus: 20–40 cm. Varsi kalju.

- Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen, ulkopinnalta vaaleanpunertava, 14–16 mm leveä, yhdislehtinen, hieman suppilomainen, sisäpinnalta tiheään ripsikarvainen, 5-liuskainen, liuskat teräväkärkisiä, taakäänteisiä. Verhiö 5- (harvoin 6-)liuskainen. Heteitä 5, violetteja. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto terttu.

- 

Lehdet: Kierteisesti, pitkäruotisia, tav. vain 2–3 kpl. Lapa 3-lehdykkäinen, lehdykät ruodittomia, soikeita–vastapuikeita, ehytlaitaisia, kaljuja.

- Hedelmä: Pallomainen, 1-lokeroinen, monisiemeninen kota.

- Kasvupaikka: Vetiset korvet, nevat, suoallikot, ojat, umpeenkasvavien lampien ja järvien reunukset.

- Kukinta: Kesä–heinäkuu.

 

 

 

 

 

 

 

12.6 Puolukka

Rauanvaaralla puolukat kukkivat komeasti!

Puolukka



- Kasvumuoto: Monivuotinen varpu. Juurakollinen.


- Korkeus: 5–30 cm. Varsi koheneva–pysty, niukkahaarainen, puutunut, karvainen.


- Kukka: Teriö ruukkumainen, valkoinen–punertava, 5–8 mm pitkä, yhdislehtinen, 4-liuskainen. Verholehtiä 4. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen, kukasta esiintyöntyvä. Heteitä 4 tai 8. Kukinto lyhyt, tiheä latvaterttu; kukat nuokkuvia.


- Lehdet: Kierteisesti, lyhytruotisia, talvehtivia. Lapa leveänsoikea–vastapuikea, suipohko–lanttokärkinen, nahkea, päältä tummanvihreä ja kiiltävä, alta vaaleanvihreä ja tummapilkkuinen, sivusuonet selvästi erottuvat.


- Hedelmä: Pallomainen, 5–8 mm pitkä, punainen, kiiltävä, mehevä, makea, hapahko marja.


- Kasvupaikka: Kuivat, tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, korvet, rämeet, kalliot, tunturikankaat, pellonpientareet, tienvarret.


- Kukinta: Kesä–heinä(–elokuu).

12.6 Kalliokielo

Lenkki Raunvaaran komeissa maisemissa ja eteen tuli tällainen kielo, jonkalaista en ennen ollut huomannutkaan.

Kalliokielo



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko tanakka, haarova.

- Korkeus: 20–40 cm. Varsi haaraton, tav. kaareva, särmikäs, uurteinen, alaosasta punertava.

- Kukka: Kehä kellomainen–torvimainen, valkoinen–vihertävä, 12–25 mm pitkä, yhdislehtinen, 6-liuskainen, keskeltä kuroutumaton (ei kapeampi niinkuin lehtokielolla). Heteitä 6. Emiö yhdislehtinen,1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukat lehtihangoissa 1(–2) kpl:n ryhmissä, nuokkuvia, melko pitkäperäisiä, vaniljantuoksuisia.

- Lehdet: Kierteisesti (vuorottain 2 rivinä), ruodittomia. Lapa kapeanpuikea–suikea, ehytlaitainen, silposuoninen, poimuton, alta sinivihreä. Tyvi tuppimainen.

- Hedelmä: Sinimusta, vahapeitteinen, 8–12 mm leveä marja.

- Kasvupaikka: Kalliot, kivikot, kiviset mäet, harjumetsät, lehdot, lehtimetsät, lettokorvet.

- Kukinta: Touko–kesäkuu.

6.6 Komealupiini

Tienvarrella näkyy paljon näitä komeakukkasia ja kookkaita kasveja. Komealupiinit eivät kuulu Suomen alkuperäiseen kasvistoon, mutta ovat ottaneet paljon kasvutilaa alkuperäsiltä kasveilta.

Komealupiini





 -Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.


- Korkeus: 60–100 cm. Varsi yleensä haaraton, joskus vanhemmiten haarova, myötäkarvainen.


- Kukka: Teriö vastakohtainen, sininen–sinipunainen tai joskus vaaleanpunainen, valkoinen tai kirjava, 12–14 mm pitkä, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet, alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho). Verhiö 2-huulinen, ylempi huuli alempaa selvästi lyhyempi. Heteitä 10, palhot yhdistyvisiä. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto pitkä, tiheä terttu varren päässä.


- Lehdet: Kierteisesti, pitkäruotisia, korvakkeellisia. Lapa sormilehdykkäinen. Lehdyköitä 9–15, suippoja, ehytlaitaisia.


- Hedelmä: 2,5–4 cm pitkä, harvakarvainen, ruskea, 5–9-siemeninen palko.


- Kasvupaikka: Puutarhat, tienvarret, ratapenkereet, joutomaat. Myös koristekasvi.


- Kukinta: Kesä–elokuu.

11.6 Pihlaja

Yleinen puu Suomessa joka kasvaa lähes kaikkialla, kaikissa olosuhteissa. Kitkerät vitamiinipitoiset marjat ja huumaavan tuoksuvat kukat. Kysessä on Pihlaja.

Pihlaja



- Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae

- Kasvumuoto ja korkeus: Puu, usein monirunkoinen. 4–10 m.

- Kukka: Pieni, voimakastuoksuinen. Kehä 5-lukuinen, säteittäinen. Terälehdet valkoisia, pyöreäkärkisiä, 3–4 mm pitkiä. Verhiönliuskat kolmiomaisia, otakärkisiä. Heteitä 20, emiö yhdislehtinen, 3-lukuinen. Kukinto tiivis kerrannaishuiskilo.

- Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, parikehdykkäisiä, 6–8-parisia, päätölehdykällisiä. Lehdykät soikeita, kapeanpuikeita, teräväsahalaitaisia, päältä lähes kaljuja, alta karvaisia. Syysväritys purppuranpunainen.
Silmut: Kapean munanmuotoisia, tummanruskeita. Silmusuomut suuria ja selvästi harmaakarvaisia.

- Hedelmä: 3–6-siemeninen, punainen–kellanpunainen marja.

- Kasvupaikka: Kuivahkot, tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, lehdot, metsänreunat, rehevät korvet, rannat, kalliorinteet ja niittymäet. Myös koristepuu.

- Kukinta: Kesä–heinäkuu.

11.6 Aitovirna

Sinertävät ja punertavat violetit kukat, lehdet kuin pihlajalla. Kyseessä on virna suvun kukka ja tarkemman lajimäärittelyn jälkeen yleinen Aitovirna

Aitovirna



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko ohut. Maarönsyt pitkiä, suikertavia, haarovia.

- Korkeus: 30–60 cm. Varsi pystyhkö–koheneva, lähes kalju.

- Kukka: Teriö vastakohtainen, sinipunainen, 12–15 mm pitkä, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä vaalea purje, sivuilla siivet ja alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho). Heteitä 10, palhot yhdistyvisiä. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto hyvin lyhytperäinen, 2–5 kukkainen terttu.

- Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Lapa parilehdykkäinen, 4–8-parinen, kärhellinen. Lehdykät leveän–kapeanpuikeita, ehytlaitaisia. Korvakkeet hampaattomat, pilkulliset.

- Hedelmä: 20–30 mm pitkä, hiukan karvainen, kypsyessään kaljuuntuva, tummanruskea–musta palko.

- Kasvupaikka: Niityt, pientareet, joutomaat, metsänreunat, tuoreet metsät, lehdot, rannat.

- Kukinta: Kesä–elokuu.

11.6 Nurmitädyke

Metsikön ja tienvälistä löytyi tällaisia neliterälehtisiä sinisiä tädykkeitä. Nurmitädykkeiden yksi kukka kukkii vain yhden päivän ajan ja alkaa sitten jo lakastumaan! Näin sinistä kukkaa en kyllä muista aikoihin nähneeni.

Nurmitädyke



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakollinen.

- Korkeus: 10–35 cm. Varsi koheneva–pysty, vastakkaisia sivuja myöten karvainen.

- Kukka: Teriö lähes säteittäinen, kirkkaansininen–sinipunainen, keskeltä tummajuovainen, 10–12 mm leveä, yhdislehtinen, 4-liuskainen, ratasmainen, lyhyttorvinen. Verhiö 4-liuskainen, liuskat tasasoukkia, nystykarvaisia. Heteitä 2. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto harsu, lehtihankainen terttu. Tertut usein parittain. Kukkaperä tukilehteä pitempi.

- Lehdet: Vastakkain, alimmat lyhytruotisia, muut ruodittomia. Lapa puikea, tylppätyvinen, molemmin puolin karvainen, isohampainen.

- Hedelmä: Herttamainen, litteä, leveyttään ja verhiötä lyhyempi, karvainen kota.

- Kasvupaikka: Niityt, laitumet, pellot, pihat, puutarhat, nurmet, pientareet, hakkuualat.

- Kukinta: Touko–elokuu.

11.6 Oravanmarja

Lehtomaisessa metsässä lähellä kuusipuuta esiintyy vähän kieloja muistuttavia lehtiä, joista kasvaa hento valkoinen kukinto. Näitä kukkia kutsutaan oravanmarjoiksi. Oravanmarjat ovat myrkyllisiä.

Oravanmarja



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko pitkä, ohut, haarova. Kasvustoja muodostava.

- Korkeus: 5–20 cm. Varsi yläosasta lyhytkarvainen.

- Kukka: Kehä säteittäinen, valkoinen, alle 1 cm leveä; kehälehtiä neljä, 2–3 mm pitkiä. Heteitä 4, n. 1,5 mm pitkiä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto tiheähkö, 8–20-kukkainen terttu varren latvassa, kukat lyhytperäisiä, tuoksuvia.

- Lehdet: Kierteisesti (vuorottain) 2(–4) kpl, ruodillisia. Tyvi tuppimainen. Lapa herttamainen, teräväkärkinen, ehytlaitainen, silposuoninen, alta harvakarvainen. Varren tyvellä 2 vaaleaa, suomumaista alalehteä.

- Hedelmä: Pyöreähkö, aluksi harmaanvihreä, punapilkullinen, kypsänä tummanpunainen, n. 6 mm leveä marja.

- Kasvupaikka: Kuivat, tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, lehdot, metsänreunat, hakamaat, puronvarret, suot.

- Kukinta: Touko–kesäkuu.

9.6 Suokukka

Edelleen Ruunan soilta tällainen laji kun Suokukka. Kellomaiset kukat, jotka muistuttaamielestäni mustikan kukkaa.

Suokukka



- Kasvumuoto: Monivuotinen varpu. Maavarsi pitkä, suikertava.

- Korkeus: 10–30 cm. Varsi koheneva, harvahaarainen, puutunut.

- Kukka: Teriö ruukkumainen, vaaleanpunainen, 5–8 mm pitkä, yhdislehtinen, matalaan 5-liuskainen. Verholehtiä 5. Heteitä 10. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto 4–5-kukkainen sarja versojen kärjissä, kukat pitkäperäisiä, nuokkuvia.

- Lehdet: Kierteisesti, lyhytruotisia, pystyjä, talvehtivia. Lapa kapeansoikea–tasasoukka, suippokärkinen, nahkea, kalju, päältä tummanvihreä, alta harmaanvalkoinen, laidat ehyet, taakäänteiset.

- Hedelmä: Pallomainen, 4 mm pitkä, 5-lokeroinen, pysty kota.

- Kasvupaikka: Rämeet, nevat, letot, lammenrantasoistumat.

- Kukinta: Kesäkuu.

9.6 Suovillat

Suovillat ovat tyypillisiä soiden kasvilajeja. Niiden kukinto on pehmeän villamainen. Suomessa kasvaa 7 eri suovillalajia. Tämän suovillan määrittelin tupasvillaksi. Suovillojen villoja on käytetty vaatteissa, tyynyissä ym. lämpimissä tekstiileissä. Se toimii myös hyvänä sytykkeenä.

Tupasvilla


- Suomessa yleinen koko maassa
- Rämeet ja Suot
- Varren koko  40-70 cm

9.6 Suopursu

Ruunaalla ketunlenkin aloituspaikassa suolla on monenlaisia kukkia, joita ei muualla oikein ole. Suopursuja kasvoi paljon ja se on aloittamassa kukintonsa. Kuvissa kukat eivät ole aivan auenneet, mutta otin kuvat jo koska en tiedä milloin seuraavan kerran näen kyseistä kukkaa. Suopursun erottaa helposti pitkulaisista hieman havupuiden lehtiä muistuttavista lehdistään.

Suopursu



- Heimo: Kanervakasvit – Ericaceae


- Kasvumuoto: Monivuotinen varpu.


- Korkeus: 30–100 cm. Varsi pysty, haarova, puutunut, ruskea.


- Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen, 10–15 mm leveä; terälehtiä 5. Verholehtiä 5, hyvin pieniä. Heteitä 10, pitkiä. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto pysty, pitkäperäinen sarja; kukat voimakkaasti tuoksuvia.


- Lehdet: Kierteisesti versojen kärjissä, lyhytruotisia, talvehtivia, voimakkaasti tuoksuvia. Lapa tasasoukka, paksu, nahkea, alta ruosteenruskeakarvainen, laita ehyt, taakäänteinen.


- Hedelmä: Nystykarvainen, tyveltä avautuva, nuokkuva kota.


- Kasvupaikka: Rämeet, rämekorvet, soistumat, joskus kangasmetsät.


- Kukinta: Kesä–heinäkuu.

9.6 Mänty

Mänty on alkanut siitepölyn levittämisen ja nyt ensimmäistä kertaa itse kiinnitin huomiota männyn kukkiin. Kukkiin koskettaessa sieltä lähtee lentoon sankka siitepölypilvi. Kamera muuten hajosi lopullisesti (sen veteentippumisen johdosta) , joten jouduin tyytymään puhelimella otettuihin  kuviin, joista moni epäonnistui. Toivottasti jatkossa saan jonkun kameran käyttöön tai puhelin alkaa ottaa kunnollisia kuvia. :P

Mänty

• Heimo: Mäntykasvit ­– Pinaceae
• Kasvumuoto ja korkeus: Puu. 15–30 m. (Suomen pisin mänty on 37 m.)
• Kukka: Pienet, kehättömät hede- ja emikukat erikseen tiheinä käpymäisinä kukintoina. Riippuvat hedekukinnot keltaisia, pian varisevia. Pystyt emikukinnot punertavia, palleromaisia. Ensimmäiset kukinnat 8–20 vuoden ikäisenä.
• Lehdet: Neulasmaisia, talvehtivia, sijaitsevat pareittain. Lapa 4–5 cm pitkä, sinivihreä, jäykkä, teräväkärkinen.
• Silmut: Puikeita, pihkaisia, kellanruskeita­–punertavia.
• Hedelmä: Lyhytperäinen, kartiomainen, 3–6 cm pitkä, riippuva käpy. Toisena vuonna vihreä. Avautuu kolmantena vuonna ja varistaa siemenet (3–5 mm), joissa 10–12 mm pitkät lenninsiivet.
• Kasvupaikka: Kuivat ja tuoreet kangasmetsät, lehdot, kalliot, harjut, rämeet ja korvet.
• Kukinta: Touko–kesäkuu.

8.6 Koiranputki

Komea putkilovartiset valkokukkaiset taas näyttäytyvät luonnossa ja kohoavat jopa ihmisenkorkuseksi.

Koiranputki



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko pysty, paksu.

- Korkeus: 50–150 cm. Varsi yläosasta haarova, särmikäs, uurteinen, alaosasta tav. lyhytkarvainen, ontto, nivelkohdissa väliseinät.

- Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen, n. 3–7 mm leveä (laitakukat vastakohtaisia ja muita suurempia); terälehtiä 5, matalaan lovipäisiä. Verhiö puuttuu. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 2-vartaloinen, 2-luottinen.

- Kukinto kerrannaissarja, pikkusarjoja 8–15. Pääsarja suojuslehdetön, pikkusarjojen suojus 5–6-lehtinen, suojuslehdet samankokoisia, soikeita–puikeita, teräväkärkisiä, karvareunaisia, vihreitä–punertavia.

- Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, kanta tuppimainen. Lapa kolmiomainen, 3 kertaa parilehdykkäinen, heleänvihreä. Pikkulehdykät puikeita–soikeita, isohampaisia.

- Hedelmä: Sukkulamainen, 2-osainen, sileä, kalju, ruskea, kypsänä kiiltävän musta, 8–10 mm pitkä lohkohedelmä.

- Kasvupaikka: Niityt, pellot, metsänreunat, joutomaat, pihat, puutarhat, kylvönurmet, pientareet, tienvarret, lehdot.

- Kukinta: Kesä–heinäkuu.

8.6 Kielo

Kielokin on alottanut marjojensa tekemisen kukkimisella. Kielo on kaunis, mutta myrkyllinen kukka. Se valittiin 1967 Suomen kansalliskukaksi, joten tunnearvoltaan kukka on suomalaisille tärkeä.


Kielo



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko ohut, haarova, suomuinen. Kasvustoja muodostava.

- Korkeus: 15–25 cm. Varsi särmikäs, joskus tyveltä sinipunainen.

- Kukka: Kehä kellomainen–lähes pallomainen, valkoinen, n. 6 mm pitkä, yhdislehtinen, 6-liuskainen. Heteitä 6. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto 6–12-kukkainen, toispuolinen terttu, kukat nuokkuvia, lyhytperäisiä, voimakkaasti tuoksuvia.

- Lehdet: Tyvellä 2 kpl, pitkäruotisia. Tyvi tuppimainen. Lapa soikea–suikea, teräväkärkinen, ehytlaitainen, silposuoninen, päältä sinivihreä, alta vaalea. Varren tyvellä 4–5 vaaleaa–punertavaa, suomumaista alalehteä.

- Hedelmä: Pallomainen, oranssi–punainen, mehevä marja.

- Kasvupaikka: Kuivat ja tuoreet kangasmetsät, harjut, metsänreunat, kivikkoiset rinteet, pientareet, lehdot, lehtoniityt. Myös koristekasvi.

- Kukinta: Touko–kesäkuu.

3.6 Puistolemmikki

Hammaslahdessa Sammontielle kääntyessä näkyy tien penkoilla molemmilla puolilla sininen kukkameri. Kauniit kukat osottautuivat lemmikeiksi ja tarkemman lajimäärittelyn teon jälkeen Puistolemmikeiksi. Puistolemmikki ei kuulu Suomen alkuperäiseen lajistoon, mutta on villiintynyt luontoon aina Kainuuta myöten.

Puistolemmikki



- Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Myös kukattomia lehtiruusukkeita. Juurakollinen.
Korkeus: 20–50 cm. Varsi koheneva–pysty, usein runsashaarainen.


- Kukka: Säteittäinen, 6–8 mm leveä. Teriö kirkkaansininen tai valkoinen (avautumassa olevissa kukissa usein punaista), yhdislehtinen, ratasmainen, 5-liuskainen, torvi verhiön pituinen, torven nielussa kyhmyjä. Verhiö yhdislehtinen, 5-liuskainen, lähes tyveen asti liuskoittunut, liuskat kapean kolmiomaisia–lähes tasasoukkia; karvat enimmäkseen suoria, tyvellä pehmeitä, lyhyitä koukkukarvoja; hedelmäasteella verhiö 4–5 mm pitkä, avoin, hedelmyksineen kariseva. Heteitä 5, palhot teriön torveen kiinnikasvaneita. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukinto 1-haarainen viuhko eli kiemura, joka pitenee terttumaiseksi; kukat yleensä tukilehdettömiä. Kukkaperä pinnanmyötäisesti karvainen, kukinnan jälkeen n. 2 kertaa verhiön pituinen.

- Lehdet: Kierteisesti. Alimmat lehdet ruodillisia, ruoti siipipalteinen; ylemmät ruodittomia. Lapa suikea–kapean vastapuikea, ehytlaitainen, karvainen.


- Hedelmä: 4-osainen lohkohedelmä. Hedelmykset (lohkot) munanmuotoisia, sileitä, palteettomia, n. 1,7 mm pitkiä.


- Kasvupaikka: Puistot, puutarhat, tienvarret, rehevät metsät. Myös koristekasvi.


- Kukinta: Kesä–heinäkuu.